Terveitä eläimiä

Työtä terveyden eteen kaikissa tuotannon vaiheissa

Suomalaisessa lihantuotannossa eläinten terveys ja hyvinvointi ovat tuotannon peruspilareita. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi työtä tehdään kaikissa tuotannon vaiheissa ja monelta osin enemmän kuin lainsäädäntö vaatii.

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä ja eläintauteja on vähän. Eläintautiriskien hallinta on perusta eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Riskien hallinnan avaintekijöitä ovat ennakoiva eläinten terveydenhuolto, riittävä eläinaineksen ja rehujen maahantuonnin seuranta ja ohjaus sekä toimiva ja dokumentoitu valvontajärjestelmä. Lisäturvaa tuovat vapaaehtoiset toimet tuotantoketjun eri vaiheissa.

Lähde: Luke ja Welfare Quality

Valvottua, dokumentoitua ja jäljitettävää

Suomalaisessa kotieläintuotannossa eläinten terveyttä ja hyvinvointia seurataan ja tuotantotietoja dokumentoidaan. Seuranta auttaa tunnistamaan ongelmia ja puuttumaan niihin. Maatilojen toimintaa ohjaavat eläinten hyvinvointilaki ja eläinlajikohtaiset säädökset. Lainsäädännön lisäksi tuotantoketjuissa noudatetaan yhteisesti sovittuja terveydenhuolto- ja tautisuojauskäytäntöjä.

Tuottajan ammattitaito ja eläinten päivittäinen hoito ovat keskeisiä eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Sopimustuotannossa lihayritykset tarjoavat tietoa ja tukea tilojen toimintaan. Tuottajat voivat myös hakea eläinten hyvinvointikorvausta, jonka saaminen edellyttää valittujen hyvinvointia edistävien toimenpiteiden toteuttamista.

Nauta- ja sikatilojen suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon kuuluvat eläinlääkärin kanssa tehtävä terveydenhuoltosopimus, säännölliset käynnit ja tilan toiminnan kehittäminen. Terveydenhuollon tietoja kootaan Naseva- ja Sikava-järjestelmiin.

Tuotannon seurantajärjestelmät apuna arvioinnissa

Eläinten terveys ETT ry ylläpitämät Sikava ja Naseva tukevat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurantaa. Järjestelmiin tallennetaan muun muassa terveydenhuoltokäyntien havaintoja, lääkitystietoja, laboratoriotuloksia sekä teurastamoilta saatavia tietoja.

ETT mukaan yli 95 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta, naudanlihasta ja sianlihasta tuotetaan Nasevaan tai Sikavaan kuuluvilla tiloilla.

Sikavan kansallisella laatujärjestelmällä on Ruokaviraston myöntämä kansallisen laatujärjestelmän asema. Järjestelmän laadunhallinta on sertifioitu, ja sitä arvioi ulkopuolinen taho. Laatujärjestelmästä voidaan kertoa sianlihapakkauksissa vapaaehtoisella Laatuvastuu-merkinnällä.

Broilerituotannossa noudatetaan lainsäädännön lisäksi alan yhteisiä tuotantokäytäntöjä ja ETT tautisuojausohjeita. Sopimustuotannossa tilat ja lihayritykset tekevät yhteistyötä lintujen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Eläinlääkärit tukevat tuotantoketjujen terveydenhuoltoa.

Broilerien hyvinvointia seurataan myös kasvatuksen aikaisen kuolleisuuden ja teurastamossa arvioitavien jalkapohjatulehdusten avulla.

Moniportaista viranomaisvalvontaa

Tuotantoeläinten hyvinvointia valvotaan maatiloilla, kuljetuksissa ja teurastamoissa. Valvontaan kuuluu suunnitelmallisia ja otantaan perustuvia tarkastuksia sekä epäilyjen perusteella tehtäviä tarkastuksia. Lisäksi tarkastetaan maataloustukiin liittyvien eläinten hyvinvointivaatimusten noudattamista.

Maa- ja metsätalousministeriö vastaa alan lainsäädännön valmistelusta. Ruokavirasto ohjaa ja kehittää valvontaa sekä hoitaa sille kuuluvia valvontatehtäviä. Käytännön tarkastuksia tekevät toimivaltaiset valvontaviranomaiset. Ajantasaiset tiedot valvonnasta ja viranomaisten tehtävistä löytyvät Ruokaviraston verkkosivuilta.

Antibiootteja käytetään harkitusti

Eläinten sairauksia ehkäistään hyvällä hygienialla, sopivilla kasvatusolosuhteilla, tautisuojauksella ja suunnitelmallisella terveydenhuollolla. Näin voidaan vähentää sairastumisia ja lääkityksen tarvetta.

Sairaat eläimet hoidetaan. Antibiootteja käytetään eläinlääkärin määräyksestä perusteltuun tarpeeseen, eikä niillä korvata puutteellista hygieniaa tai eläinten hoitoa. Hoito voidaan tilanteen mukaan kohdistaa yksittäiseen eläimeen tai eläinryhmään.

Suomessa tuotantoeläimille tarkoitettujen antibioottien myynti on eläinmäärään suhteutettuna vähäistä eurooppalaisessa vertailussa. Lääkevalinnoissa painottuvat kapeakirjoiset antibiootit. Harkittu käyttö auttaa ehkäisemään bakteerien antibioottiresistenssin eli vastustuskyvyn kehittymistä.

Lääkityksistä pidetään kirjaa, ja lääkityt eläimet tai eläinryhmät on voitava tunnistaa. Lääkkeiden käytössä noudatetaan valmistekohtaisia varoaikoja: niiden aikana eläintä tai siitä saatavia tuotteita ei saa toimittaa elintarvikkeeksi. Lääkejäämiä valvotaan viranomaisnäytteenotolla.

ETT mukaan antibioottien käyttötarve suomalaisessa siipikarjatuotannossa on erittäin vähäinen. Antibioottien käytöstä kerätään vuosittain tietoa. Myös sioille ja naudoille annettavien lääkkeiden käyttöä seurataan.

Salmonellaa torjutaan järjestelmällisesti

Suomessa on kansallinen salmonellavalvontaohjelma, jonka tavoitteena on pitää salmonellan esiintyvyys alhaisena tuotantoeläimissä ja niistä saatavissa elintarvikkeissa. Ohjelmaan kuuluu näytteenottoa tuotantoketjun eri vaiheissa.

Suomelle myönnetyt salmonellaerityistakuut mahdollistavat lisävaatimusten asettamisen ohjelman piiriin kuuluvan lihan tuonnille. Vaatimuksilla pyritään säilyttämään Suomen hyvä salmonellatilanne.

Myös kotikeittiössä raaka liha on syytä käsitellä hygieenisesti. Siipikarjanliha ja jauheliha kypsennetään läpikypsiksi.

Lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Suomen Siipikarjaliitto ry
Maa- ja metsätalousministeriö

Euroopan lääkevirasto EMA: Eläinten antibioottien kulutusseuranta 2009–2023 (ESVAC)
Fimea: Eurooppalainen eläinten mikrobilääkkeiden myynnin ja käytön seuranta
Ruokavirasto