Suomalainen lihantuotantoketju on jäljitettävä ja läpinäkyvä

Lihantuotanto on suomalaisen elintarviketeollisuuden suurin toimiala. Suomessa lihantuotantoon käytetään nautoja, sikoja ja siipikarjaa sekä vähäisemmässä määrin lampaita ja poroja. Muiden eläinlajien merkitys lihantuotannossa on pieni.

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä eikä eläintauteja juuri esiinny. Liha on turvallista syödä. Lihaketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä tuotantotilalle asti. Kaikkien ketjun toimijoiden on tiedettävä, keneltä raaka-aine on hankittu ja kenelle siitä valmistettu tuote on toimitettu. Jäljitettävyys takaa tehokkaan valvonnan ja poikkeustilanteisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

Eläinten terveys ja hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa ja monilta osin yli lainsäädännön tason. Lihantuotanto on pääosin sopimustuotantoa, jossa tuottaja ja lihayritys sopivat yhteiset tuotantotavoitteet sekä sitoutuvat järjestelmälliseen eläinten terveydenhuoltotyöhön, tehokkaaseen tautisuojaukseen sekä eläinten rehun puhtautta koskeviin ohjeisiin.

Viranomaiset valvovat lihaketjun toimintaa ja suomalainen lihantuotantoketju onkin yksi maailman läpinäkyvimmistä ja valvotuimmista. Viranomaisvalvonnan lisäksi toimijat tekevät myös omavalvontasuunnitelman. Sopimustuotanto ja jäljitettävyys ovat myös tärkeä osa valvontaa.

Vuonna 2024 Suomessa tuotettiin lihaa noin 397 miljoonaa kiloa kertoo Luonnonvarakeskus Luken tilasto. Sianlihaa tuotettiin eniten, 161,0 miljoonaa kiloa, nautaa 87 miljoonaa kiloa ja siipikarjaa 149 miljoonaa kiloa.