FAO: Kotieläintuotannon kestävyyttä ei voi arvioida vain päästöjen perusteella
Julkaistu 19.10.2026
FAO:n uusi raportti korostaa, että kotieläintuotannon kestävyyttä on arvioitava ympäristövaikutusten lisäksi myös ruokaturvan ja toimeentulon näkökulmasta.
Kotieläintuotanto tuottaa lihaa, maitoa ja kananmunia, mutta sen merkitys ulottuu paljon laajemmalle. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n uusi raportti korostaa, että tuotannon kestävyyttä arvioitaessa on huomioitava ympäristövaikutusten lisäksi myös ruokaturva, ihmisten ravitsemus ja maaseudun elinkeinot. Tuotantotapojen välillä on kuitenkin suuria eroja.
Maailman proteiinin tarjonnasta noin kolmannes on peräisin eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten lihasta, maidosta ja kananmunista.
FAO tarkastelee syyskuussa 2026 julkaistussa raportissaan kotieläintuotannon merkitystä ruoantuotannolle, ympäristölle ja yhteiskunnalle. Raportissa arvioidaan erilaisten tuotantotapojen hyötyjä, haasteita ja vaikutuksia ympäristölliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Raportin keskeinen viesti on, ettei kotieläintuotannon kestävyyttä voida arvioida vain yhdestä näkökulmasta. Tuotantotapa, paikalliset olosuhteet ja käytetyt mittarit vaikuttavat siihen, millaisia johtopäätöksiä voidaan tehdä.
Nurmi muuttuu eläinten avulla ruoaksi
Kotieläimet pystyvät hyödyntämään ravinnokseen myös sellaista, mitä ihminen ei voi syödä. Naudat ja lampaat voivat käyttää ravinnokseen nurmea, jota voidaan kasvattaa myös alueilla, joilla ihmisravinnoksi tarkoitettujen viljelykasvien tuotanto on vaikeaa. Eläinten ruokinnassa voidaan hyödyntää myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita, joita ihminen ei voi sellaisenaan käyttää ravinnokseen. Lisäksi kotieläintuotannosta saadaan raaka-aineita esimerkiksi orgaanisiin lannoitteisiin, bioenergiaan ja biomateriaaleihin.
FAO:n mukaan kasvinviljelyn ja kotieläintuotannon yhdistäminen voi edistää ympäristöllistä, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä vahvistaa ruokajärjestelmien kykyä selviytyä häiriöistä. Myös nurmipohjaisella kotieläintuotannolla voi olla ympäristöllisiä ja sosiaalisia hyötyjä. FAO:n tarkastelussa nurmipohjaisten tuotantojärjestelmien merkitys taloudelliselle vakaudelle jää kuitenkin muita tuotantotapoja vähäisemmäksi.
Päästöjen laskentatapa vaikuttaa tulokseen
FAO:n mukaan kotieläintuotannon osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 12 prosenttia. Suurin osuus näistä päästöistä liittyy nautakarjaan, jonka ruoansulatuksessa muodostuva metaani on merkittävä päästölähde. Eri tuotantotapojen vertailu ei kuitenkaan ole yksinkertaista.
Tuotannossa, jossa eläimiä on vähän suhteessa käytettävään maa-alaan ja ulkoisia tuotantopanoksia käytetään vähän, kasvihuonekaasupäästöt ovat yleensä pienemmät pinta-alaa kohti laskettuina. Intensiivisemmissä tuotantojärjestelmissä päästöt taas ovat yleensä pienemmät tuotettua elintarvikekiloa tai raakavalkuaismäärää kohti.
Sama tuotantotapa voi siis näyttää päästöjen kannalta erilaiselta sen mukaan, lasketaanko päästöt käytettyä maa-alaa vai tuotettua ruokamäärää kohti. Kumpikaan mittari ei yksin kerro tuotannon kaikista ympäristövaikutuksista.
Kestävyyttä on tarkasteltava kokonaisuutena
FAO nostaa esiin myös kotieläintuotannon merkittävät haasteet. Niitä ovat esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt, metsäkato, maa- ja vesivarojen käyttö sekä kilpailu maa-alasta ihmisten ruoantuotannon ja eläinten rehuntuotannon välillä. Myös eläinten terveys ja hyvinvointi, mikrobilääkeresistenssi sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien riskit ovat keskeisiä kysymyksiä tuotannon kehittämisessä.
FAO raportti korostaa tarvetta tarkastella kotieläintuotannon kestävyyttä kokonaisuutena. Ympäristövaikutusten lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon tuotannon merkitys ihmisten ravitsemukselle, toimeentulolle ja ruokaturvalle.
Lähde:
