Suomalainen naudanlihantuotanto on rakentunut vahvasti maidontuotannon rinnalle. Noin 80 prosenttia kotimaisesta naudanlihasta on peräisin lypsykarjataloudesta ja noin viidennes lihantuotantoon erikoistuneesta emolehmätuotannosta.
Juhlapöydässä naudanliha tunnetaan erityisesti pihveistään. Fileet ja entrecôte ovat pihviklassikoita, mutta naudasta valmistuvat myös mehevät paistit ja pitkään haudutetut pataruoat.
Sianlihalla on pitkä historia suomalaisessa ruokapöydässä. Suolaaminen ja palvaaminen auttoivat säilyttämään lihaa ennen jääkaappien aikaa. Joulukinkku on säilyttänyt asemansa juhlaruokana, ja kesällä grillissä kypsyvät kyljykset, kassler ja ribsit.
Sian ruhonosien rasvaisuus ja rakenne vaihtelevat paljon. Vähärasvaiset fileet sopivat nopeasti valmistettaviin ruokiin, kun taas kassler, lapa ja kylki pääsevät oikeuksiinsa myös hitaasti kypsennettyinä.
Broileri on naudan- ja sianlihaan verrattuna uudempi tulokas suomalaisessa ruokapöydässä. Perinteisesti kanoja kasvatettiin ennen kaikkea munien vuoksi. Broileri puolestaan on lihantuotantoon jalostettu kana.
Broilerin rintaliha on vaaleaa ja vähärasvaista, koipiliha tummempaa, rasvaisempaa ja maultaan voimakkaampaa. Siivet sopivat uuniin ja grilliin, joissa niiden nahka paistuu rapeaksi.
