Rehut ja vesi

Kotimaista rehua ja luotettavia rehuntoimittajia

Tuotantoeläimet tarvitsevat laadukasta rehua kasvaakseen ja pysyäkseen terveinä, tuottavina ja hyvinvoivina. Suomalainen lihantuotanto käyttää päääosin kotimaista rehua. Pääosa, noin 85 % kaikesta suomalaisten tuotantoeläinten rehusta on koti- tai naapuritilan nurmea ja viljaa nauta-, sika- ja broileriketjussa. Lisäksi tarvitaan valkuais-, kivennäis-, hivenaine, vitamiini- ja aminohappotäydennyksiä.

Suomalaiset lihantuottajat käyttävät luotettavia rehuntoimittajia, jolloin eläimille syötettävän rehun laatu ja turvallisuus on taattu. Jos rehu tulee muualta kuin koti- tai naapuritilalta, tuottajan tulee varmistaa toimittajan rekisteröityminen rehualan toimijaksi Eviran ylläpitämästä luettelosta. Tilalla käytettävistä rehuista teetetään koostumus- ja ravintosisältöanalyysit, jotka auttavat tehokkaan ruokintasuunnitelman tekemistä.

Rehuntuotantoa valvontaan Suomessa tarkasti. Evira ja alueelliset viranomaiset valvovat rehuntuotantoa suunnitelmallisen näytteenoton avulla. Lisäksi Eläinten terveys ETT ry pitää ns. positiivilistaa valvomistaan ja hyväksymistään rehuntoimittajista, jotka ovat sitoutuneet tautiriskien, esimerkiksi salmonellan hallintaan.

Täydennysvalkuaisena soijaa ja muita valkuaiskasveja

Soija on hyvin valkuaispitoinen viljely- ja rehukasvi ja siksi tärkeää lihantuotannolle. Soijan valkuainen sisältää kaikki eläimille tärkeät aminohapot ja sitä käytetään täydennysvalkuaisena sikojen ja broilereiden rehussa. Soijan ohella täydennysvalkuaisena käytetään rapsin ohella hernettä, härkäpapua ja niiden yhdistelmiä. Naudoille ei Suomessa syötetä soijaa lainkaan, vaan täydennysvalkuainen saadaan rapsista. Kotimaisia valkuaiskasveja ei viljellä vielä riittävästi. Tavoitteena on, että Suomen omat kasviproteiinivarat saadaan riittäviksi ja soijan käytöstä voidaan vähitellen luopua. 

Soijaa tarvitaan edelleen, mutta sen viljely on suuri haaste luonnolle erityisesti Etelä-Amerikassa, kun soijaviljelmien tieltä raivataan metsiä. Suuret suomalaiset lihayritykset ovat sitoutuneet käyttämään vastuullisesti tuotettua soijaa. Yli 95 % maahan tuotavasta soijasta käytetään rehuteollisuudessa, lähinnä sikojen ja siipikarjan rehuihin. Soijan osuus sikojen rehuista on 5-10 % ja 14-18 % siipikarjan rehusta. Joissakin Euroopan maissa jopa neljännes broilereiden rehusta voi olla soijaa. Meillä märehtijäketjussa soijaa saatetaan käyttää vain vasikoiden rehuissa. Nautojen täydennysvalkuainen tulee rapsista.

Soijan kulutuksen vähentämisen eteen on tehty töitä ja soijalle etsitään hyviä korvaavia kotimaisia valkuaislähteitä. Laadukasta valkuaista saadaan myös rypsistä, rapsista ja yhä enenevässä määrin myös kotimaisesta härkäpavusta ja herneestä. Suomalaisen rehuviljan valkuaispitoisuus on korkea, mikä vähentää soijan tarvetta. Broilereilla valkuaislähteinä käytetään soija- ja rypsirouhetta sekä rypsipuristetta. Eläinperäisiä raaka-aineita ei käytetä. Sikojen ruokinnassa viljaa ja soijaa täydentää etanoliteollisuudesta saatava OVR-liemi eli rankki.

Puhdasta vettä

Suomella on hyvät vesivarannot eikä meillä ole pula puhtaasta vedestä. Eläinten juomavetenä on talousvesi eli hanavesi. Sama vesi, jota käytetään jota käytetään kotona, ravintoloissa ja teollisuudessa. 

Lisätietoa:

Elintarviketurvallisuuvirasto Evira
Eläinten terveys ETT ry