Tilalta kauppaan

Suomalainen lihantuotantoketju on jäljitettävä ja läpinäkyvä

Suomessa lihantuotantoon käytetään nautoja, sikoja ja siipikarjaa sekä vähäisemmässä määrin lampaita ja poroja. Muiden eläinlajien merkitys lihantuotannossa on pieni.

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä eikä eläintauteja juuri esiinny. Liha on turvallista syödä. Lihaketju on läpinäkyvä ja jäljitettävä tuotantotilalle asti. Kaikkien ketjun toimijoiden on tiedettävä, keneltä raaka-aine on hankittu ja kenelle siitä valmistettu tuote on toimitettu. Jäljitettävyys takaa tehokkaan valvonnan ja poikkeustilanteisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

Eläinten terveys ja hyvinvointi turvataan kaikissa tuotannon vaiheissa ja monilta osin yli lainsäädännön tason. Lihantuotanto on pääosin sopimustuotantoa, jossa tuottaja ja lihayritys sopivat yhteiset tuotantotavoitteet sekä sitoutuvat järjestelmälliseen eläinten terveydenhuoltotyöhön, tehokkaaseen tautisuojaukseen sekä eläinten rehun puhtautta koskeviin ohjeisiin.

Viranomaiset valvovat lihaketjun toimintaa. Viranomaisvalvonnan lisäksi toimijat tekevät myös omavalvontasuunnitelman. Sopimustuotanto ja jäljitettävyys ovat myös tärkeä osa valvontaa.

Vuonna 2021 Suomessa tuotettiin lihaa noin 410 miljoonaa kiloa ja kokonaiskulutuksen kotimaisuusaste oli noin 83,3 %. Sianlihaa tuotettiin eniten, 176,0 miljoonaa kiloa, nautaa 85,7 miljoonaa kiloa ja siipikarjaa 147,2 miljoonaa kiloa. Kantar TNS Agri Oy:n kokoaman Lihabarometri 2021 mukaan lihan kokonaistuotanto pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. 

Lisätietoja:

Ruokavirasto 
Eläinten terveys ETT ry
Luonnonvarakeskus Luke
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto 

Lihatiedotuksen jäsenet:

Atria Suomi Oy
HKScan Finland Oy
Snellmanin Lihanjalostus Oy
Lihakeskusliitto ry