Eläinten olot tiloilla

Jatkuvaa työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi

Eläinten terveys ja hyvinvointi on tärkeää kaikille lihaketjun toimijoille.Hyvinvointi on laaja käsite, johon sisältyvät muun muassa eläimen kokemus sen omasta psyykkisestä ja fyysisestä olotilasta, eläimen fyysinen ja psyykkinen terveys, normaali kasvu sekä hyvä hoito ihmisen huostassa oleville eläimille. 

Hyvinvoivat eläimet ovat edellytys lihantuotannolle ja siksi lihaketjussa tehdään jatkuvasti paljon työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Työ pohjautuu laajaan kansainväliseen ja kansalliseen tutkimustietoon ja hyviin käytäntöihin. Kansainvälinen tutkijaverkosto on kehittänyt hyvinvoinnin arviointiin muun muassa ns. WQ (Welfare quality) -mittariston, jolla arvioidaan tuotanto-olosuhteiden vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Sitä hyödynnetään aktiivisesti suomalaisessa sikaketjussa, jossa Sikava-terveysluokitusrekisteri on saanut kansallisen laatujärjestelmän statuksen. Sikavassa on otettu käyttöön myös  WQ:n pohjalta kehitetty hyvinvointi-indeksi sikojen hyvinvoinnin arvioimiseksi.

Sika

Suomalaiset siat ovat terveitä. Meillä sikoja kasvatetaan Eläinten terveys ETT ry:n kehittämän sikaloiden terveysluokitusjärjestelmän tuella.Järjestelmän kansallisen tason tuotantotapaa kuvaava laatujärjestelmä on sertifioitu ja tuotantotapa ylittää merkittävästi lainsäädännön vaatimukset eläinten terveyden ja tuoteturvallisuuden osalta. Järjestelmän avulla tieto kulkee tilan, teollisuuden ja eläinlääkäreiden välillä. Laatujärjestelmän piiriin kuuluu noin 95 prosenttia suomalaisista sikatiloista.

Laatujärjestelmän ja ammattitaitoisten tuottajien ansiosta suomalaiset siat ovat terveitä ja tauteja on vähän. Suomessa ei vakavia sikatauteja ole lainkaan ja salmonellaakin esiintyy sikaloissa harvoin. Kuluttaja tunnistaa sertifioidun laatujärjestelmän mukaan tuotetun sianlihan pakkauksissa olevasta vapaaehtoisesta Laatuvastuu -merkinnästä.

Suomalaisilla sioilla on saparo, sillä kansallinen lainsäädäntömme kieltää sikojen häntien typistämisen. Suuressa osassa muuta Eurooppaa sikojen häiriökäyttäytymistä ehkäistään muun muassa typistämällä saparo kaikilta sioilta. Hännänpurenta on yksi tyypillisimmistä häiriökäyttäytymisen ilmenemismuodoista. Kun eläinten hoito, ruokinta ja olosuhteet ovat kunnossa, siat eivät pura turhautumistaan puremalla lajitovereidensa häntiä. Terve ja ehjä saparo kertoo eläimen voivan hyvin. Suomalaisilla sioilla on myös enemmän karsinatilaa kuin eurooppalaisilla sioilla. Sika tarvitsee tilaa toimintaan, lepäämiseen, tarpeiden tekoon sekä sosiaalisen arvojärjestelmän ylläpitoon.

Lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Laatuvastuu
Luonnovarakeskus Luke
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Eläinten hyvinvointikeskus
Welfare Quality
Suomen sikayrittäjät ry

Nauta

Nautoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on luotu nautojen terveysluokitusjärjestelmä Naseva, johon kuuluu yli 60 prosenttia suomalaisista nautatiloista. Yli sadan naudan tiloista Nasevaan kuuluu noin 90 prosenttia. Järjestelmän ja osaavien tuottajien ansiosta naudat ovat terveitä ja tauteja on vähän.

Suomalaiset naudanlihasta noin 80 prosenttia saadaan lypsylehmistä ja loput pihvikarjasta. Lypsylehmät elävät parsi- tai pihattonavetoissa. Parsinavetoissa eläimet elävät pääosan ajastaan päästään kytkettyinä, mutta niiden on päästävä jaloittelemaan vähintään 60 päivänä vuodessa. Pihattonavetoissa eläimet voivat liikkua ja maata vapaasti omaan tahtiin. Hyvä ja kuiva makuupaikka on tärkeä, sillä nauta makaa 12-14 tuntia vuorokaudessa. Lopun ajan se käyttää ruokailuun ja märehtimiseen sekä itsensä ja sosiaalisten suhteiden hoitoon.

Parsinavetoista tullaan luopumaan uudistettavan eläinsuojelulain mukaisesti 16 vuoden siirtymäajan jälkeen lain voimaantulosta. Pihvikarja (emolehmät) elävät vapaasti pihatoissa ja laitumilla ympäri vuoden.

Lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Eläinten hyvinvointikeskus
Pihvikarjaliitto

Broileri

Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Terveyden ja hyvinvoinnin eteen tehdään paljon työtä ja sen ansiosta linnut ovat terveitä, tauteja ei juuri ole ja lääkkeitä tarvitaan vähän. Tuotanto on sopimustuotantoa ja tuottajat ovat sitoutuneet yhteisesti sovittuun vastuulliseen tuotantotapaan. Tuotantotapa on tehokas ja tautiriski on pieni. Suomalainen broileriketjun on lähes salmonellaton.

Kaikki suomalaiset broilerit elävät sisätiloissa ja vapaina kasvattamon lattialla pehmeällä pehkulla. Vanhempaispolven lintujen nokkia ei typistetä toisin kuin useissa Euroopan maissa. Koko kasvun ajan linnut voivat liikkua vapaasti ja niillä on usein virikkeitä (esim. sählypalloja) ja orsia hyvinvoinnin ja luontaisten tarpeiden toteuttamisen lisäämiseksi. Ruokaa ja puhdasta vettä on jatkuvasti tarjolla. Kasvatustilojen valaistuksessa noudatetaan 24 tunnin rytmiä ja valon määrä on vähintään 20 luksia. Lintujen vuorokauteen kuuluu vähintään 6 tuntia täysin pimeää aikaa, josta 4 tuntia yhtäjaksoisesti.

Meillä käytössä oleva kertatäyttömenetelmä ehkäisee tautien tarttumista ja parantaa lintujen hyvinvointia. Kertatäyttömenetelmässä (all in all out) kaikki broilerit tuodaan kasvattamoon ja siirretään teurastamoon samaan aikaan. Jokaisen kasvatuserän jälkeen kasvatustilat sekä ruokinta- ja juomalaitteet tyhjennetään, pestään, kuivatetaan ja desinfioidaan. Lattialle laitetaan uudet puhtaat turvepehkut. Muualla käytetään yleisesti ns. harvennusmenetelmää (harvesting), jossa linnut viedään teurastettavaksi useassa erässä.

Broilerit elävät melko väljästi lähes koko kasvatusajan. Ahtaimmillaan kasvattamo on kasvukauden lopussa, 2-3 päivää ennen teurastusta.

Tautien tarttumista suojaa myös ulkopuolisten rajoitetut vierailut kasvatustiloissa. Kasvattamossa saavat tuottajan lisäksi käydä vain välttämättömät vierailijat, kuten eläinlääkäri ja huoltohenkilöstö. Kasvattamoissa käytetään tautisulkua, jossa tuottajan ja muiden vierailijoiden on aina vaihdettava vaatteet ja jalkineet sekä pestävä kädet ennen kasvattamoon menoa.

Lisätietoa:
Suomibroileri
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Suomen Siipikarjaliitto