Alkutuotanto

Sika

Sianlihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2019 yhteensä 171,2 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 167,7  miljoonaa kiloa luullisena lihana laskien. Tuotanto kasvoi 1,3 % ja kulutus aleni 4,6 % vuoteen 2019 verrattuna. Sikataloutta harjoitti 1040 tilaa. (Elintarviketalous 2020).

Lihasian elinkaari

Suomalainen porsas syntyy 10-15 porsaan pahnueeseen porsastuotantotilalla tai yhdistelmäsikalassa. Emakko porsii kaksi kertaa vuodessa ja ensimmäisen kerran noin 10 kuukauden ikäisenä. Tiineys kestää 3 kuukautta, 3 viikkoa ja 3 päivää.

Porsas merkitään yleensä heti syntymänsä jälkeen korvamerkein ja tatuoinnein tilakohtaisella numerosarjalla. Numerosarjan avulla voidaan kerätä yksilöityä tietoa ja tiedot tilasta välittyvät eteenpäin. Karjuporsaat kastroidaan noin viikon ikäisinä, sillä hormonit aiheuttavat epämiellyttävän karjun hajun lihaan. Haju tuntuu vain lihaa kuumennettaessa, eikä karjunhajuista raakaa lihaa pystytä vielä etukäteen tunnistamaan. Suomalaiset lihayritykset edellyttävät sopimustuottajiaan käyttämään kivunlievitystä ennen kastrointia ja sen jälkeen. Myös luomuporsaat kastroidaan samaan tapaan. Käytännössä tuottajat sopivat kivunlievitykseen liittyvistä asioista tilaa hoitavan eläinlääkärin kanssa. Kivunlievitys on myös yksi edellytys tuottajan saamalla hyvinvointikorvaukselle.

Tutkijat selvittävät aktiivisesti vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Niitä ovat karjun kasvattaminen kastroimatta ja teurastamalla ennen sukukypsyyttä, karjun hajun paljastavien laitteiden, ns. elektronisten nenien käyttö teurastamoissa sekä karjujen jalostus ja kastrointi rokottamalla (ns. immunokastrointi). Alustavat tulokset rokotuskastraatiosta ovat lupaavia, mutta lisäselvityksiä tarvitaan vielä.

Porsas elää emakon kanssa noin neljä viikkoa, minkä jälkeen se vieroitetaan ja siirretään välikasvatusosastolle. Noin yhdeksän viikon ikäisenä ja 30-kiloisena porsas siirretään loppukasvatukseen lihasikalaan tai yhdistelmäsikalaan.

Lihasikalassa porsaat jaotellaan koon ja sukupuolen mukaan ryhmäkarsinoihin. Sika on sosiaalinen eläin ja se elää ryhmässä lajitoveriensa kanssa. Sika erotetaan ryhmästä vain esimerkiksi sairauden takia. Sairas sika voidaan siirtää erilliseen sairaskarsinaan, jossa sen hoito on helpompaa eikä se tartuta muita.

Sika kasvaa lihasikalassa noin sadan päivän ajan, jonka jälkeen se teurastetaan. Sika on teurastettaessa 5-6 kuukauden ikäinen ja painaa noin 90 kiloa.

Lisätietoja: 

Eläinten terveys ETT ry / Sikava
Ruokavirasto
Suomen Sikayrittäjät ry

Nauta

Naudanlihaa tuotettiin Suomessa vuonna 2019 yhteensä 87,7 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 103,9 miljoonaa kiloa luullisena lihana ilmoitettuna. Tuotanto kasvoi 0,8 % ja kulutus laski 3,5 % edellisvuoteen verrattuna. Nautatiloja (lypsykarja ja lihanauta) oli 9 594 kpl (Elintarviketalous 2020).

Naudan elinkaari

Suomalainen vasikka syntyy joko maito- tai lihanautatilalla. Nauta kantaa vasikkaa yhdeksän kuukautta ennen poikimista. Vasikalle laitetaan korvamerkit ja se nupoutetaan eli sarvien aiheet poltetaan yleensä ennen neljän viikon ikää. Poltto aiheuttaa vasikalle voimakasta kipua. Suomessa nupoutuksen tekee useimmiten eläinlääkäri rauhoitetulle, puudutetulle ja kipulääkitylle vasikalle.

Maitorotuinen vasikka vieroitetaan pian syntymänsä jälkeen emostaan. Vasikkaa pidetään yleensä muutaman viikon yksittäiskarsinassa, mutta sillä tulee kuitenkin olla näkö- ja kosketusyhteys muihin vasikoihin sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Yli kahdeksanviikkoisena vasikka siirretään ryhmäkarsinaan muiden vasikoiden kanssa.

Vasikoita ei yleensä kasvateta maitotiloilla teuraspainoon asti. Suomessa käytetään niin sanottua kolmivaihekasvatusta. Siinä ternivasikka eli ternimaitoa juova vasikka siirretään vasikkakasvattamoon 2-4 viikon ikäisenä. Sieltä se siirretään lihantuotantotilalle loppukasvatukseen noin viiden kuukauden iässä. Vasikka voidaan kasvattaa myös maitotilalla kahden kuukauden ikään asti, minkä jälkeen se siirretään suoraan loppukasvatukseen lihantuotantotilalle.

Lihakarja- eli emolehmätilalla syntynyt vasikka laiduntaa emonsa kanssa noin puolivuotiaaksi, minkä jälkeen se vieroitetaan. Vasikat voidaan kasvattaa teuraspainoon asti syntymätilan kasvattamossa tai loppukasvatukseen erikoistuneella lihantuotantotilalla.

Maito- ja liharotuiset sonnit teurastetaan 16-20 kuukauden ja hiehot 12-16 kuukauden iässä. Maitorotuisen sonnin teuraspaino on yli 300 kiloa. Liharotuinen sonni voi painaa yli 400 kiloa. Hiehon teuraspaino on keskimäärin 250 kiloa.

Lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Ruokavirasto
Pihvikarjaliitto

Broileri

Broilerinlihaa tuotettiin Suomessa 131,9 miljoonaa kiloa ja kulutettiin 135,8 miljoonaa kiloa vuonna 2019 luullisena lihana laskettuna.Tuotanto kasvoi 2,7 % ja kulutus 4,1 % edelliseen vuoteen verrattuna. Broileri- ja muita siipikarjatiloja oli  yhteensä 286. Luku ei  sisällä kananmunien tuotantotiloja (Elintarviketalous 2020).

Broileri on lihantuotanoon jalostettu kanarotu. Suomessa kasvatettavat broileri ovt risteytyksiä, ns. hybridejä, jotka risteytetään eri kanalinjoista. Kun kaupasta ostetaan suomalaista broileria, paketin päällä lukee useimmiten kana tai kananpoika. Syömme kanaa, mutta broilerikasvattat kasvattavat edelleen broilereita. Eläin on broileri ja siitä saatava ruoka kanaa.

Broilerin elinkaari

Suomessa ei ole siipikarjan jalostustoimintaa. Syötäväksi kasvatettavien lintujen vanhemmat tuodaan Suomeen untuvikkoina Ruotsista ja kasvatetaan niihin erikoistuneilla emotiloilla. Emokanojen munista kasvatetaan syötävät linnut. Munat toimitetaan erilliseen hautomoon, jossa hautomakone saa untuvikot kuoriutumaan noin 21 vuorokaudessa. Kuoriutumisen jälkeen untuvikot siirretään hautomosta kasvattamoon. Munat voidaan myös siirtää aivan haudontavaiheen lopussa kasvattamoon, jolloin untuvikot kuorituvat kasvattamossa eikä niitä tarvitse siirtää hautomostas kanalaan. Kukkoja ei poisteta untuvikkoparvesta toisin kuin kananmunatuotannossa.  Broilerin tuotantoketju on tehokas. Kasvattamoon tullessa untuvikko painaa 20-3 grammaa ja ne kasvavat 1,7 kilon teuraspainoon 5-6 viikossa. Kaupassa broilerituotteet ovat nopeimmillaan jo teurastusta seuraavana päivänä.

Kalkkuna

Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 8,4 ja kulutettiin 10,4 miljoonaa kiloa kalkkunanlihaa luullisena lihana. Tuotanto oli 3,0 % suurempi  ja kulutus 1,3 % pienemopi kuin vuotta aiemmin. (Elintarviketalous 2020)

Kalkkunan elinkaari

Kalkkunoiden vanhemmat tuodaan Suomeen karanteenikontrollin kautta. Untuvikot tuodaan kuoritumisen jälkeen kaikki kerralla kasvatustilalle. Kanat ja kukot kasvatetaan eri parvissa ja ne lähetetään myös teurastettavaksi erikseen. Kalkkunan kasvatusaika on 14-18 viikkoa. Kalkkunakukot painavat teurastettaessa noin 16 ja kalkkunakanat noin 8,5 kiloa. 

Lisätietoa:

Suomibroileri
Kalkkunaa Suomesta
Siipikarjaliitto
Ruokavirasto