Sanasto

Broilerikasvattamo

Kasvatustila / halli, jossa broilerit kasvatetaan teuraskokoon asti.

Ekologinen jalanjälki

Kuvaa, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalin ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn.

Emakkosikala

Kasvatustila, jossa emakot astutetaan ja porsaat syntyvät. Voi sisältää eri osastoja: emakoiden tiineytysosasto, joutilasosasto, porsitusosasto ja porsaiden vierotusosasto eli välikasvatusosasto.

Emolehmätila

Pihvilihan eli liharotuisista naudoista saatavan lihan tuotantoon erikoistunut tila. Emolehmät poikivat yleensä keväällä ja karjaa laidunnetaan pitkälle syksyyn. Emolehmiä ei lypsetä ja niiden vasikat imevät maidon. Talvella lihanaudat elävät pihatoissa. Yhdistelmätuotannossa vasikat kasvatetaan tilalla teuraspainoon asti. Yleisimmin vasikat siirretään vieroituksen jälkeen loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle.

Elinkaarianalyysi/-arviointi

Tuotteen aiheuttama ympäristövaikutus koko sen elinkaaren ajalta.

Hautomo

Hautomossa broilereiden vanhempaispolven munimat munat haudotaan untuvikoiksi. Untuvikot siirretään hautomosta kasvattamoon. Munat voidaan viedä haudonnan loppuvaiheessa myös suoraan kasvattamoon, missä untuvikot kuoriutuvat ja kasvavat syötäviksi linnuiksi.

Hieho

Sukukypsä, mutta vielä poikimaton naarasnauta.

Hiilijalanjälki

Osoittaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön syntyvien kasvihuonekaasujen määrän hiilidioksidina.

Hiildioksidi

On yksi ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista. Elämälle välttämätöntä hiilidioksidia on ilmakehässä luonnostaan vain vähän, ja sen määrän lisääntyminen nostaa haitallisesti ilmaston lämpötilaa.

Hiilidioksidiekvivalentti, CO₂e

Kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmaston lämmittävää vaikutusta.

Hännänpurenta

Hännänpurenta on sikojen hyvinvointiongelma. Jos sioilla ei ole riittävästi tilaa tai virikkeitä, niillä voi esiintyä häiriökäyttäytymistä. Se ilmenee useimmiten lajitoverien häntien puremisena. Joissakin maissa sitä ehkäistään typistämällä kaikilta sioilta häntä eli saparo. Suomessa sikojen häntiä ei katkaista ja sioilla on saparo. Häiriökäyttäytymistä ehkäistään hyvällä hoidolla ja riittävällä virikemateriaalilla. Suomessa hännänpurenta on harvinaista. Jos sitä esiintyy, tuottaja ryhtyy toimenpiteisiin häiriökäyttäytymisen poistamiseksi.

Höyhenten nokkiminen

Broilerit saattavat nokkia lajitovereidensa höyheniä, jos niillä ei ole tarpeeksi virikkeitä. Siksi joissakin Euroopan maissa broileriemojen ja myös munantuotannossa olevien kanojen nokka saatetaan typistää. Suomessa nokantypistys on kielletty toisin kuin esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa. Höyhenten nokkimista ehkäistään hyvillä elinolosuhteilla. Suomessa broileriemot kasvavat vapaana kanalan lattialla, jossa ne voivat liikkua, kuopsuttaa ja nokkia lattialla olevaa kuiviketta.

Ilmastonmuutos

Maapallon keskilämpötila on kohonnut ja se johtuu pääosin kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.

Kastrointi

Kastroinnissa urospuoliselta eläimeltä poistetaan kivekset. Karjuporsaat kastroidaan, jotta sianlihaan ei muodostuisi hormonitoiminnasta johtuvaa ns. karjun hajua. Kivunlievitys ei ole pakollista, mutta suomalaiset lihayritykset edellyttävät sopimustuottajiltaan kivunlievitytystä. Lihantuottajille maksettava hyvinvointikorvaus edellyttää kivunlievitystä ennen ja jälkeen kastroinnin. Kirurgiselle kastroinnille etsitään vaihtoehtoja ja hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi rokotteilla. Joissakin maissa porsaat teurastetaan ennen kuin karjunharju on ehtinyt voimakkaaksi.

Kiertotalous

Pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.

Kolmivaihekasvatus

Suomalaiset maitorotuiset naudat kasvatetaan yleensä kolmivaihekasvatuksella. Vasikat syntyvät maitotilalla, josta ne yleensä siirretään välikasvatukseen vasikkakasvattamoon ja sieltä edelleen loppukasvattamoon.

Laatuvastuu

Sianlihapaketeissa käytettävä Laatuvastuu-leima annetaan suomalaisella sianlihalle, joka on tuotettu sertifioituun kansalliseen laatujärjestelmään (Sikava-järjestelmä) kuuluvalla tilalla. Laatuvastuu-sioilla sikojen terveys ja lihan tuoteturvallisuus ylittävät merkittävästi lakisääteisen minimitason.

Laidun

Laidun on naudoille pellolla tai luonnonlaitumella rajattu alue, jossa ne saavat jaloitella, oleilla ja syödä vapaasti laitumella kasvavaa nurmea. Laitumella pitää olla tarjolla puhdasta vettä sekä mahdollisuus hakeutua suojaan hankalilta sääolosuhteilta. Parsinavetoissa elävillä lypsylehmillä on jaloittelupakko eli niiden on päästävä ulos laitumelle vähintään 60 päivänä vuodessa touko-syyskuun aikana. Ulkoiluvaatimus ei koske pihattonavetoissa eläviä lypsylehmiä. Vaatimus ei myöskään koske lihanautoja, jotka pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden.

LCA, Life Cycle Assessment

Elinkaarianalyysillä pyritään selvittämään tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyneet ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti.

Lihantuotantotila

Lihantuotantotila on erikoitunut kasvattamaan nautoja vasikasta teurasnaudoiksi. Pihvitilaksi sanotaan lihantuotantotilaa. joka on erikoistunut kasvattamaan liharotuisia nautoja vieroitetusta vasikasta teuraaksi.

Lihasikala

Lihasikojen loppukasvatukseen erikoistunut sikala. Porsaat tuodaan emakkosikaloista tilalle kasvamaan teuraspainoon asti.

Maitorotuinen nauta vs. liharotuinen nauta

Maitorotuiset naudat on jalostettu maidontuotantoon. Vasikka syntyy maitotilalla ja sen emä on maitorotuinen lehmä, isä voi olla maito- tai liharotuinen sonni. Liharotuinen nauta on jalostettu lihantuotantoon: vasikka syntyy emolehmätilalla ja sen emä ja isä ovat liharotuisia nautoja.

Maidontuotantotila, lypsykarjatila

Tilalla kasvatetaan lypsylehmiä. Maitotiloilta poistuu lihantuotantoon teuraskypsiä lypsylehmiä, sonnivasikoita ja maidontuotantoon sopimattomia hiehoja. Noin 80 % Suomessa tuotetusta naudanlihasta tulee maitorotuisista naudoista. Vasikat voidaan kasvattaa maitotilalla teuraspainoon tai vieroitukseen asti, jonka jälkeen ne siirretään loppukasvattamoon. Yleisin malli on kuitenkin ns. kolmivaihekasvatus, ks. edellä.  

Munittamo / emokanala

Munittamossa elävät lihaksi kasvatettavien broilereiden vanhempaispolvi eli emot ja niiden munia hedelmöittävät kukot.

Naseva

Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä.

Nuorikko

Nuori emobroileri.

Nupoutus

Nupoutuksella estetään vasikoiden sarvien kasvu polttamalla sarvenalut. Nupoutus aiheuttaa kipua vasikalle. Hyvän toimintavan mukaisesti tehdyssä nupoutuksessa käytetään puudutusta ja/tai lääkkeellistä rauhoitusta. Vasikka nupoutetaan siksi, että eläimen puskiessa sarvet voivat vahingoittaa muita eläimiä ja hoitajia.

Parsinavetta

Parsinavetassa lehmät on kytketty päästä kiinni parteen, jossa ne seisovat ja lepäävät ja jossa ne myös lypsetään. Naudan edessä on ruokintapöytä ja takana lantakouru. Reilu puolet Suomen lypsylehmistä kasvatettiin parsinavetoissa vuonna 2017. Parsinavetoissa elävien lehmien on päästävä ulos laiduntamaan vähintään 60 päivänä vuodessa.

Pihattonavetta

Lämmin tai kylmä navetta, jossa naudat voivat liikkua vapaasti eri osien välillä. Navetassa on makuuhalli tai -parret, ruokinta- ja lypsyasema sekä lantakäytävät. Pihattonavetat yleistyvät, kun kaikkien uusien rakennettavien navetoiden tulee säädösten mukaan olla pihattoja. Lihanaudat kasvavat pääosin pihatoissa tai ns. ryhmäkarsinoissa.

Pihattosikala

Pihattosikala on avoin kasvatustila ulkona tai sisällä sikalassa. Ulkona sioilla on esimerkiksi suojakatos, ruokakaukalo, juoma- ja rypemispaikka sekä varjokatos. Emakot elävät pihatoissa silloin, kun niillä ei ole porsaita.

Porsimishäkki

Porsimishäkki rajoittaa emakon elintilaa karsinassa, ettei emakko vahingoita porsaitaan esimerkiksi kääntyessään. Emakon pitää pystyä imettämään porsaita häkissä.

Ruokaketju

Alkaa pellolta ja päättyy kuluttajan lautaselle.

Sikava

Sikojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, joka on saanut kansallisen laatujärjestelmän statuksen. Katso myös Laatuvastuu.

Sonni

Urosnauta.

Tiineytyshäkki

Tiineytyshäkillä rajoitetaan emakon elintilaa tiineyden alussa, että emakon tiineys ei vaarantuisi ryhmäkasvatuksessa mahdollisen aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. Suomen sikatiloilla tiineytyshäkkejä saa käyttää vain tiinehtymistä seuraavien neljän viikon ajan. Sen jälkeen emakoiden ryhmäkasvatus on pakollista porsimiseen asti, ks. pihattosikala.

Vanhempaispolvi

Syötäväksi kasvatettavien broilereiden vanhemmat eli emobroileri ja kukko. Vanhempaispolvi tuodaan Suomeen Ruotsista.

Vesijalanjälki

Vesijalanjälki kertoo, kuinka paljon esimerkiksi henkilö vai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Vesijalanjälkeen lasketaan mukaan juoma- ja talousvesi, virtuaalivesi (ks.alla) sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden tuottamiseen käytetty vesi.

Virtuaalivesi

Virtuaalivedellä tarkoitetaan piilovettä, jota on käytetty elintarvikkeen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana. Laskennallisesti virtuaalivesi on vesimäärä, jonka yhden tuotekilon valmistaminen vaatii.

Yksilökarsina ja ryhmäkarsina

Naudat elävä navetassa aidoilla rajatuilla alueilla, yksin tai ryhmässä.

Yhdistelmäsikala

Emakko- ja lihasikalan yhdistelmä. Porsaat syntyvät emakkosikalan puolella, josta ne siirrettään lihasikalan puolella kasvamaan teuraskypsäksi asti. Porsaat siis kasvavat samalla tilalla syntymästä teurastukseen asti.