Terveitä eläimiä

Työtä terveyden eteen kaikissa tuotannon vaiheissa

Suomalaisessa lihantuotannossa eläinten terveys ja hyvinvointi ovat tuotannon peruspilareita. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi työtä tehdään kaikissa tuotannon vaiheissa ja monelta osin enemmän kuin lainsäädäntö vaatii.

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä ja eläintauteja on vähän. Monia vaarallisia tauteja ei ole tavattu pariin vuosikymmeneen, useimpia ei koskaan. Eläintautiriskien hallinta on perusta eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Riskien hallinnan avaintekijöitä ovat ennakoiva eläinten terveydenhuolto, riittävä eläinaineksen ja rehujen maahantuonnin seuranta ja ohjaus sekä toimiva ja dokumentoitu valvontajärjestelmä. Lisäturvaa tuovat vapaaehtoiset toimet tuotantoketjun eri vaiheissa.

Valvottua, dokumentoitua ja jäljitettävää 

Suomen sopimustuotantoon ja jäljitettävyyteen perustuva alkutuotanto on hyvin valvottua ja dokumentoitua. Eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin tila tiedetään ja mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua heti. Maatiloilla noudatetaan eläinsuojelulakia ja -asetuksia. Kansallinen lainsäädäntömme on monelta osin EU-lainsäädäntöä tiukempi. Osana Suomen kansallista laatustrategiaa meillä sitoudutaan myös vapaaehtoiseen tuotantoeläinten hyvinvoinnin tukemiseen.

Osaava ja sitoutunut tuottaja on paras tae eläinten terveydelle ja hyvinvoinnille. Tuottajalla on myös yritysten tuki sopimustuotannon ansiosta. Lihayrityksen tarjoavat tietoa ja tukea tilojen toimintaan. Tuottajat saavat lisäksi viranomaisilta rahallista tukea, ns. hyvinvointitukea eläinten hyvinvoinnin edistämiseen.

Suomessa on kansallinen eläinten terveydenhuolto-ohjelma, ns. ETU-ohjelma, jossa tuotannolla on tiukemmat laatuvaatimukset kuin Suomen laki tai EU edellyttävät. ETU-ohjelmassa tuottaja ja eläinlääkäri tekevät terveydenhuoltosopimuksen tiloille tehtävistä säännöllisistä terveydenhuoltokäynneistä.  Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoima ETU-terveydenhuolto on tuottajalle vapaaehtoista, mutta suomalaiset sika- ja nautatuottajat sitoutuvat siihen osana sopimustuotantoa. Sikojen ja nautojen ETU-terveydenhuolto on osa kansallisia Sikava- ja Naseva- terveydenhuollon seurantajärjestelmiä.

Tuotannon seurantajärjestelmät apuna arvioinnissa

Eläinten terveys ETT ry:n kehittämät Sikava- ja Naseva -seurantajärjestelmät auttavat valvomaan eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Järjestelmiin liittyneet tilat tekevät eläinlääkärin kanssa terveydenhuoltosopimuksen, johon sisältyy suunnitelmia ja säännöllisiä terveydenhuoltokäyntejä. Järjestelmään kerätään tietoa käynneillä tehdyistä havainnoista ja toimenpiteistä, teurastus- ja lihantarkastusmerkinnöistä, laboratoriotuloksista, lääkityksistä sekä tuottajan omia huomioita ja kirjauksia. Sikavaan kuuluu yli 90 prosenttia kaikista Suomen sikatiloista ja Nasevaan noin 60 prosenttia kaikista nautatiloista. Yli sadan naudan tiloista Nasevaan kuuluu noin 90 prosenttia. Sikavalla on Eviran myöntämä kansallisen laatujärjestelmän status, ja riippumaton ulkopuolinen taho arvioi järjestelmää säännöllisesti.

Broilerituotannossa noudatetaan kansallista laatujärjestelmää, joka ylittää lainsäädännön vaatiman tason. Järjestelmän kulmakiviä ovat kansallinen ja EU-lainsäädäntö, Eläinten terveys ETT ry:n ohjeet, vapaaehtoiset terveydenhuoltotoimet ja yhteisesti sovitut hyvät toimintatavat. Myös broileritilat voivat sopia ETU-terveydenhuoltosopimuksen eläinlääkärin kanssa. Broilerituotanto on sopimustuotantoa, jossa tuottajat ovat sitoutuneet eläinten terveydenhuoltotyöhön. Tarvittaessa lihayritysten omat eläinlääkärit huolehtivat broilereiden terveydestä ja hyvinvoinnista.

Moniportaista viranomaisvalvontaa

Tuotantoeläinten hyvinvointia valvotaan vuosittain tiloille ja kuljetuksiin tehtävillä otantatarkastuksilla. Lisäksi valvotaan ns. täydentäviä ehtoja, jotka ovat moneen maataloustukeen liittyviä perusehtoa. Näiden lisäksi tehdään vielä erillisiä eläinsuojelu- ja kuljetustarkastuksia.

Eläinten hyvinvointia valvotaan monella tasolla. Valvontaviranomaiset ovat maa- ja metsätalousministeriö, Evira, aluehallintovirastot eli AVI:t, kunnaneläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastaja sekä tarkastus- ja rajaeläinlääkärit.

Eläinten hyvinvoinnin ylin valvoja on maa- ja metsätalousministeriö. Se ohjaa ja valvoo eläinsuojelusta ja -kuljetuksesta annetun lainsäädännön täytäntöönpanoa, valmistelee lainsäädäntöä ja ohjaa Eviran eläinsuojelutoimintaa.

Evira johtaa, kehittää ja ohjaa eläinsuojelusta ja -kuljetuksesta annetun lainsäädännön toimeenpanotehtäviä.

Aluehallintovirastot valvovat eläinsuojelusta ja -kuljetuksesta annetun lainsäädännön täytäntöönpanoa ja noudattamista toimialueillaan sekä koordinoi tarkastuseläinlääkäreiden ja eläinsuojeluvalvojien toimintaa.

Kunnaneläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastaja valvovat lainsäädännön noudattamista kunnissa. Eviran tarkastuseläinlääkäri valvoo toimintaa ja eläinten hyvinvointia teurastamoissa ja rajaeläinlääkäri rajanylityspaikoilla.

Suomessa uudistetaan parhaillaan kansallista eläinsuojelulakia. Lakiehdotus annettiin lausuntokierrokselle vuoden 2017 lopussa ja lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 aikana.

Lisätietoa:

Eläinten terveys ETT ry
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 
Suomen Siipikarjaliitto ry
Maa- ja metsätalousministeriö
 

Suomi on edelläkävijämaa antibiootittomassa tuotannossa

Suomalaiset tuotantoeläimet ovat terveitä ja lääkkeitä käytetään vähän. Antibiootteja tai muita lääkkeitä ei käytetä ennaltaehkäisevästi tai rutiininomaisesti, vaan ainoastaan yksittäisten eläinten sairauksien hoitoon valvotuissa oloissa ja vain eläinlääkärin määräyksestä. Hyvän hygienian ja pito-olosuhteiden ansiosta antibioottien ja muiden eläinlääkkeiden tarve on vähäinen. Kun antibiootteja tarvitaan, käytetään pääosin kapeakirjoisia antibiootteja. Samalla ehkäistään bakteerien lääkeresistenssin kehittymistä.

Sioille ja naudoille annetaan Suomessa huomattavasti vähemmän mikrobilääkkeitä kuin monessa muussa Euroopan maassa. Kun eläimiä lääkitään, lääkkeiden käytöstä on pidettävä kirjaa. Lääkityt eläimet merkitään selvästi ja siirretään tarvittaessa toipumaan erilliseen sairaskarsinaan. Lääkitsemisen sijaan keskitytään ennaltaehkäisevään ja järjestelmälliseen terveydenhuoltotyöhön. 

Hyvän tuotantohygienian ja terveydenhuoltotyön ansiosta Suomen broilerituotanto on lähes antibiootitonta. Suomi on edelläkävijämaa antibiootittomassa tuotannossa. Meillä broilereita ja sikoja pystytään kasvattamaan kokonaan ilman antibiootteja taitavien tuottajien ja hyvän tuotantohygienian ansiosta. Hormoneja ei saa käyttää kasvunedistämiseen Suomessa eikä missään muussakaan EU-maassa.

Suomessa ’antibioottilihaa’ on helppo välttää valitsemalla kotimainen vaihtoehto. Silloin voi olla varma siitä, että liha on tuotettu valvotuissa, läpinäkyvissä ja jäljitettävissä oloissa.

Kun eläin voi hyvin, ihminenkin voi hyvin. Suomalainen liha on turvallista, valvottua ja jäljitettävää. Esimerkiksi salmonellan saaminen suomalaisesta raa’asta lihasta on epätodennäköistä, sillä Suomi on sitoutunut tiukkaan kansallisen salmonellavalvontaohjelmaan. Broilereista tutkitaan salmonella kaikissa elinkaaren vaiheissa ja siipikarjatiloille tehdään vuosittainen salmonellatarkastuskäynti. Sioista ja naudoista salmonella tutkitaan teurastamoissa ja leikkaamoissa.

Kansallinen salmonellaohjelma antaa Suomelle oikeuden vaatia salmonellatodistus maahan tuotavasta lihasta hyvän tilanteemme säilyttämiseksi. Tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen alle prosentissa koko maassa. Meillä ei esiinny myöskään monia Euroopassa yleisiä eläintauteja, kuten sikojen lisääntymis- ja hengitystiehäiriöitä aiheuttava PRR, siipikarjalle hengitystieoireita aiheuttava mykoplasma tai nautojen virusripulia eli BDV.

Lisätietoa:

Euroopan lääkevirasto EMA
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus FIMEA
Eläinten terveys ETT ry
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira