Suomessa syötiin hirven- ja peuranlihaa vuonna 2014 noin 1,1, kiloa henkeä kohti. Määrä on 1,4 % koko vuoden lihan kulutuksesta eikä siinä ole tapahtunut muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. Tänä syksynä myönnettyjen kaatolupien perusteella tullaan kaatamaan reilu 37 000 hirveä ja noin 26 000 valkohäntäpeuraa.

Hirvenlihan maku muistuttaa naudanlihaa ja sitä voi valmistaa ruuaksi naudanlihan tavoin. Valkohäntäpeuran liha on maultaan hirvenlihaa voimakkaampaa ja sen rasva tuoksuu hieman tunkkaiselle. Molempien hirvieläinten liha on vähärasvaista ja rasvan laatu on hyvä. Raudan lähteenä hirvieläinten liha on naudan veroista.

Maksaa ja munuaisia ei pidä käyttää raskasmetallien takia
Luoti aiheuttaa vertymiä lihaan. Lyijyluodista aiheutuvat vertymät tulee aina poistaa niin, että vähintään viisi senttimetriä tervettä lihaskudosta poistetaan vertymän ympäriltä. Yli vuoden ikäisen eläimen maksaa ja munuaisia ei suositella syötäväksi korkeiden raskasmetallipitoisuuksien takia. Vasojen maksaa voi käyttää kohtuudella. Verta ei tule käyttää siinä olevien bakteerien ja loistoukkien takia.

Riiputus mureuttaa lihan
Liha kannattaa raakakypsyttää ennen ruuanvalmistusta alle neljän asteen lämpötilassa 3-14 vuorokautta lihalajista riippuen. Fileet ja paistit ovat mureita, muut osat ovat jänteisiä ja sitkeämpiä. Hirven raakakypsytysaika on noin 14 vuorokautta, vanhan uroshirven jopa 20 vuorokautta. 

Vähärasvainen liha säilyy hyvin pakkasessa. Pitkään säilytettynä lihan laatu huononee, mutta vaaraa terveydelle ei kuitenkaan aiheudu. Liha kannattaa käyttää ennen seuraavan metsästyskauden alkua.

Lähteet: Evira, Yle Uutiset 27.9.2015 ja www.riistaruoka.fi