Usein kysyttyä

Mitä suomalaiset syövät?
Perinteiset ruokalajit ovat suomalaisten vahvoja suosikkeja. Lihapullat, pihvit, leikkeet ja paistettu kala ovat mieluisimpia ruokalajeja. Tuloksissa näkyy suomalaisen arkiruokailun nykykuva. Arkena syödään mutkatonta ja maukasta perusruokaa, joka on nopea valmistaa itse raaka-aineista lähtien tai valmisruokia hyödyntämällä.

Suomalaisten suosikkiruuat v. 2010

1. Lihapullat
2- Pihvit /leikkeet
3. Paistettu kala
4. Pizza
5. Makaronilaatikko
6. Uunikala
7. Jauhelihakastike
8. Lasagne
9. Lämpimät voileivät
10. Munakas

Suomalaisten mieluisimpia ruokalajeja tutkittiin antamalla vastaajille 50 ruokalajia sisältävä lista. Heitä pyydettiin merkitsemään ruokalajit, joita he syövät hyvin mielellään sekä ruokalajit, joita eivät mielellään syö. Mieluisuus määritettiin näiden kahden luvun saaman keskiarvon erotuksen perusteella. Tutkimuksen teki Suomen Gallup Elintarviketieto.

Mitä takuumurea liha tarkoittaa?
Termillä takuumurea tarkoitetaan sitä, että lihaa pidetään 3-4 viikkoa kylmässä, lähes nolla-asteisessa lämpötilassa ennen pakkaamista kuluttajapakkauksiin. Entsyymejä ei takuumureuttamisessa käytetä, vaan mureutuminen perustuu alhaiseen lämpötilaan ja riittävän pitkään säilytysaikaan.

Mitä lihaa koneellisesti erotettu liha on?
Koneellisesti erotettu liha on luusta mekaanisesti puristamalla erotettu liha-aines, joka jää jäljelle kun ruhosta on poistettu kaikki veitsellä leikattava. Siitä käytetään myös nimeä prässiliha tai prässätty liha. Koneellisesti erotettua lihaa käytetään muun muassa ruokamakkaroiden valmistukseen lihan ohella ja se luokitellaan lihaan verrattavaksi ainesosaksi. Koneellisesti erotettu liha on mainittava erikseen ainesosaluettelossa. 

A-luokan makkarassa pitää olla vähintää 63 % lihaa ja siihen verrattavia ainesosia. Koneellisesti erotettua lihaa niissä ei saa käyttää, vaan lihan lisäksi ainoastaan elimiä, silavaa, kamaraa ja siipikarjan nahkaa. A-luokan makkaroissa ei myöskään saa käyttää perunajauhoa tai tärkkelystä.

Onko lihan rasva pelkkää kovaa rasvaa?
Lihan rasvan laatuun vaikuttaa eläinlaji. Sian- ja broilerinlihan rasvasta noin 65 % on terveydelle edullista pehmeää rasvaa ja reilu kolmannes kovaa rasvaa. Naudanlihan rasvasta vajaa 60 % on kovaa rasvaa ja loppu pehmeää.

Lihan rasva on pääasiassa näkyvää rasvaa ja piilorasvaa on vain vähän. Näkyvä rasva on helppo poistaa tarvittaessa.

Miksi makkarat ja lihavalmisteet ovat niin suolaisia?
Makkarat ja lihavalmisteet tarvitsevat suolaa maun, rakenteen ja säilyvyyden takia. Suola korostaa lihan omaa aromia. Suola on tärkeää makkaran rakenteelle eikä "makkaraa olisi makkaraa" ilman suolaa. Suola parantaa myös säilyvyyttä.

Suomalaiset makkarat ja lihavalmisteet sisältävät huomattavasti vähemmän suolaa kuin esimerkiksi muualla Euroopassa valmistetut tuotteet. Suomalaisten makkaroiden suolapitoisuus on vähentynyt ja vähenee entisestään, sillä monet valmistajat ovat ilmoittaneet edelleen vähentävänsä suolaa tuotteistaan. 

Kaikkien prosessoitujen elintarvikkeiden suolapitoisuus on ilmoitettava ja se selviää pakkauksesta. Uuden merkintäsäädöksen mukaan leikkele-, ruoka- ja raakamakkaroissa on oltava merkintä ”voimakassuolainen”, jos siinä on yli 1,7 % suolaa. Muut leikkeleinä käytettävät lihavalmisteet tarvitsevat lisämerkinnän, jos suolaa on yli 1,9 %.

Kuinka usein maksaruokia saa syödä?
Naudan, sian ja broilerin maksa sisältää runsaasti A-vitamiinia, jonka puute ja liikasaanti voi aiheuttaa terveyshaittoja. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa tehtyjen riskinarviointien mukaan maksaruokia suositellaan yleisesti syötäväksi pari kertaa kuukaudessa. Pienille lapsille ja raskaana oleville käyttösuositukset ovat tarkemmat.

Alle 1-vuotiaille maksaruokia ei tarjota lainkaan. Alle kouluikäisille lapsille sopiva määrä maksamakkaraa ja –pasteijaa on 4-5 viipaletta (70 g) viikossa ja maksalaatikko ¾ (300 g) kuukaudessa. Maksakastiketta ja maksapihvejä tulee välttää.

Raskaana olevien tulee välttää maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvit, maksakastike ja –laatikko) koko raskauden ajan. Maksamakkaraa ja –pasteijaa voi syödä enintään 200g viikossa, kerralla ei kuitenkaan tulisi syödä enempää kuin 100 g. Jos maksamakkaraa tai pasteijaa syödään päivittäin, sopiva määrä on noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa (30 g) .

Miksi liha on huonosti sulavaa?
Käsitys liharuoan huonosta sulavuudesta syntynee siitä, että liharuoka pitää näläntunteen pitkään poissa. Se johtuu lihan sisältämistä proteiineista eikä tarkoita sitä, että liharuoka olisi huonosti sulavaa.

Auttaako liha painonhallinnassa?
Proteiini on hyvä kylläisyyden tuottaja ja siksi päivän jokaisen aterian aamiaisesta iltapalaan tulisi sisältää jotakin proteiinipitoista ruokaa. Lihassa on runsaasti hyvälaatuista proteiinia, joka sisältää kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. 

Painonhallitsijan kannattaa siten valita ruokavalioonsa erityisesti vähärasvaista lihaa ja lihavalmisteita. Tuotevalikoima on laaja ja monipuolinen. Keittiössä kannattaa kuitenkin olla tarkkana, ettei hyvästä, vähärasvaisesta lihasta tehdä turhaan rasvaista ylimääräisillä rasva- ja kermalisäyksillä.

Miksi karjuporsaat kastroidaan?
Karjuporsaiden kastroinnilla ehkäistään ns. karjun hajun muodostuminen lihaan. Hajun aiheuttavat sukupuolihormoni androsteroni ja suolen mikrobitoiminnan tuloksena syntyvä skatoli. Haju tuntuu vain lihaa kuumennettaessa, joten karjunhajuista raakaa lihaa ei nykymenetelmin pystytä etukäteen tunnistamaan.

Suomessa noudatetaan EU-lainsäädäntöä, jonka mukaan osaava henkilö voi kastroida porsaat alle viikon ikäisinä ilman puudutusta tai kipulääkitystä. Tähän on kuitenkin tulossa muutos, sillä keväällä 2011 voimaan tullut kansallinen lakimuutos mahdollistaa kipulääkkeen luovuttamisen tiloille. Osa suomalaisista lihayrityksistä onkin jo päättänyt edellyttää sopimustiloiltaan kivunlievityksen käyttöä kastroinnissa kaikille marraskuun 2011 jälkeen syntyneille porsaille. Käytännössä tuottaja sopii kivunlievitykseen liittyvistä toimista tilaa hoitavan eläinlääkärin kanssa. Myös luomuporsaat kastroidaan samaan tapaan kuin tavanomaisen tuotannon porsaat.

Suomessa ja muualla Euroopassa tutkitaan vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Niitä ovat karjun kasvattaminen kastroimatta ja teurastamalla ennen sukukypsyyttä, karjun hajun  paljastavien laitteiden, ns. elektronisten nenien käyttö teurastamoissa, karjujen jalostus ja  kastrointi rokottamalla (ns.immunokastrointi).

Alustavat tulokset rokotuskastraatiosta ovat lupaavia. Eläinten hyvinvoinnin parantumisen ohella rokottamalla kastroidun porsaan lihaprosentti on suurempi ja rehunkäyttö tehokkaampaa kuin kirurgisesti kastroiduilla porsailla. Rokotuskastraatiossa eläimet rokotetaan kahteen kertaan. Rokotteesta ei jää lihaan jäämiä. Rokotuskastroinnissa on kuitenkin haasteensa, se edellyttää muutoksia eläinten hoitokäytännöissä ja teurastamoissa, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

Voiko lihasta saada salmonellan?
Salmonellat ovat bakteereita, jotka tarttuvat helposti ihmisiin. Ne aiheuttavat ripulin, josta voi jäädä myös kroonisia tulehduksia. Salmonellan voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta tai kananmunista. 

Suomessa on ollut käytössä kansallinen salmonellavalvontaohjelma jo vuodesta 1995 lähtien ja ohjelmassa ovat mukana siipikarja, siat ja naudat. Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyvyys alle 1 % ja siinä on onnistuttu hyvin. Myös rehujen salmonellattomuutta valvotaan. 

Salmonellabakteeri tuhoutuu kuumennettaessa + 70 asteeseen. Jos eläimistä tai siipikarjaparvesta löydetään salmonellavalvontaohjelmaan liittyvien tarkastuksien yhteydessä salmonellaa, eläimet teurastetaan erikseen ja liha käytetään ainoastaan kuumennettaviin lihatuotteisiin. Niitä voi syödä turvallisesti.

Salmonellavalvonta vähentää myös muiden eläintautien esiintyvyyttä.