Poro

Pohjois-Suomessa sijaitseva poronhoitoalueen pinta-ala on 114 000 neliökilometria, noin 36 prosenttia Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalue on laissa määritely alue, jolla harjoitetaan poronhoitoa. Poroja saa laiduntaa alueella maanomistusoikeudesta riippumatta.

Puolivilli laumaeläin

Poro on puolivilli laumaeläin. Sitä paimennetaan luonnossa, tarhataan tai ruokitaan talvisin. Kesäisin porot laiduntavat vapaina. Poron ravinto koostuu yli 300 eri kasvista. Kesällä porot syövät erilaisia ruohoja, heiniä js yrttejä. Syksyllä ruokavalioon kuuluu erityisesti sieniä ja talvella jäkälää sekä puiden naavaa eli luppoa.

Teurasporot

Vuosittain teurastetaan noin 100 000 poroa ja suurin osa niistä on noin puoen vuoden ikäisiä teurasvasoja. Ne painavat keskimäärin 20-23 kg. Jonkin verran teurastetaan myös naarasporoja eli vaatimia (paino 60-100 kg) ja kastroituja urosporoja eli teurashärkiä (paino 90-180 kg).

Liha on hienosyistä ja mureaa

Poronliha on rakenteltaan hienosyistä ja mureaa ja rasvaa on vähän. Ruhon arvokkaimpia osia ovat fileet ja paistit. Filee on mainio pihviruuan raaka-aine. Sisäpaisti on parasta kylmäsavuliharaaka-ainetta. Hyvää käristyslistaa saadaan ulko- ja kulmapaisteista sekä lavasta ja etuselästä. Kaikista paisteista voidaan valmistaa myös perinteistä ulkona tehtävää kuivalihaa. Aikuisen poron lihaa on raakakypsytettävä 2-7 päivää eläimen iästä ja ruhonosasta riippuen.

Poron sydämestä, kielestä, munuaisista, maksasta ja verestä saa myös herkullisia ruokia. Poron selän päällle kertyvää nahanalaista rasvaa kutsutaan pinnaksi, jota käytetään paistamiseen ja keittämiseen.

Lapin Poron liha ja Lapin Poron kuivaliha ovat saaneet EU:n nimisuojan. Se tuo lisäarvoa perinteisille tuotteille ja ehkäisee vakiintuneen nimen väärinkäyttöä ja tuoteväärennöksiä.