Nauta

Naudanlihaa syödään Suomessa noin 18 kiloa henkeä kohti vuodessa. Kulutus on ollut parin viime vuoden ajan laskusuunnassa.

Valtaosa, yli 80 prosenttia naudanlihasta saadaan lypsykarjasta. Yleisimmät lypsykarjarodut ovat ayrshire ja friisiläinen. Suomenkarjaa ja muita alkuperäisrotuja kasvatetaan vain vähän. Pihvilihan osuus naudanlihantuotannosta on hieman yli 10 prosenttia.

Raavas on yleisnimitys täysi-ikäisille naudanruhoille
Häränlihalla tarkoitetaan vanhan nautaeläimen lihaa yleensä. Härkä on täysikasvuinen kuohittu urosnauta, mutta niitä ei Suomessa kasvateta.
Lehmä on useamman kerran poikinut naaras
Iso sonni on useamman vuoden ikäinen uros. Sonnit teurastetaan useimmiten noin 1,5-vuotiaina.
Hieholehmä on kerran poikinut naaras
Teuraspainoltaan yli 130 kg painoinen uros on nuori sonni
Teuraspainoltaan yli 130 kg painoinen naaras  on hieho
Mulli on teuraspainoltaan 80 - 129 kg painoinen nuori nauta
Ruohovasikka on teuraspainoltaan korkeintaan 79 kg painoinen nuori nauta

Nautakejtun hyvät toimintatavat

Naudanlihantuotantoa halutaan kehittää elintarviketalouden laatustrategian mukaisesti. Osana sitä Elintarviketeollisuusliitossa toimiva Suomen Lihateollisuusyhdistys on koonnut kuvauksen lihantuotannon hyvistä toimintatavoista nautaketjussa. Kuvaus käsittelee mm. eläinainesta, tuotantotapoja  ja -tiloja, ruokintaa, eläinten hoitoa ja lihatuotteiden valmistusta.