Eläintaudit

Suomessa eläintauteja on vähän. Monia vaarallisia tauteja ei ole tavattu pariin vuosikymmeneen, useimpia ei koskaan.

Eläintautiriskien hallinta on pohja eläinperäisten elintarvikkeiden turvallisuudelle. Riskien hallinnan avaintekijöitä ovat ennakoiva eläinten terveydenhuolto, riittävä eläinaineksen ja rehujen maahantuonnin seuranta ja ohjaus sekä toimiva valvontajärjestelmä. Lisäturvaa tuovat vapaaehtoiset toimet tuotantoketjun eri vaiheissa.

Eläintautien torjuntaa varten on perustettu Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry. Sen jäseniä ovat koko lihan-, maidon- ja kananmunaketjujen toimijat: lihatalot ja niiden tuottajaosuuskunnat, meijerit ja kananmunapakkaamot.

Salmonella

Suomessa esiintyy vähän salmonellaa. Salmonellan ehkäisyä varten toteutetaan kansallista salmonellaohjelmaa, joka kohdistuu nautoihin, sikoihin, siipikarjan sekä niistä saatavaan lihaan ja kananmuniin.

Kansallinen salmonellaohjelma antaa Suomelle EU:n päätöksellä oikeuden vaatia salmonellatodistus maahan tuotavasta lihasta hyvän tilanteen säilyttämiseksi. Tavoitteena on pitää salmonellan esiintyminen alle prosentissa koko maassa.

Trikiini

Trikiini-loisen aiheuttama tauti, trikinoosi, on Suomessa harvinainen. Trikiiniä esiintyyy lihaa syövissä luonnon eläimissä, kuten ketuissa ja karhuissa. Sitä on löydetty myös hevosista ja sioista.

Teurastamossa teurastettavien sikojen liha tarkastetaan aina trikiinin varalta. Tehokas tarkastus on estänyt loisen leviämisen, eikä ihmisillä ole täällä koskaan todettu siasta saatua trikiinitartuntaa. Kaikki tähän mennessä todetut tartunnat ovat peräisin karhun tai villisian lihasta.

Myyntiin tarkoitetun villisian ja karhun liha tarkastetaan aina. Myös kotikäyttöön teurastettu sianliha ja riista kannattaa tutkituttaa. Jos trikiinejä löydetään, koko ruho hävitetään.

Muita eläintauteja, kuten BSE, "hullun lehmän tauti" ja scrapie, esiintyy vähän, lähinnä yksitttäisinä tapauksina.