Usein kysyttyä

Mitä punainen liha on?

Punaisella lihalla tarkoitetaan naudan, sian, lampaan ja hevosen lihaa.

Kuinka paljon punaista lihaa saa syödä viikossa?

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa suositellaan syötäväksi 500 grammaa viikossa. Vuonna 2015  punaista lihaa syötin hävikki huomioiden keskimäärin 507  grammaa viikossa. Suositeltuun 500 grammaan pääsee, kun syö punaista lihaa 3-4 pääaterialla viikossa ja nostaa ruokalistalle kotoisia, kasviksia sisältäviä arkiruokia, kuten lihapatoja ja -laatikoita ja kastikkeita. Muilla pääaterioilla kannattaa syödä broileria, kalkkunaa, kalaa ja kasviksia. 

 Mitä teurastuksen sivutuotteet ovat?

Kun eläin teurastetaan, syntyy erilaisia sivuotteita, jotka hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja ekologisesti. Ns. teurasjätettä ei ole lainkaan, vaan kaikki eläimen osat käytetään hyödyksi. Osasta teurastuksen sivutuotteista tehdään lemmikkieläinten ruokia, turkiseläinten rehua ja myös biokaasua ja -dieseliä.

Luista ja osasta ns. pehmeitä tuotteita tehdään muun muassa lihaluujauhoa. Eläinten vuodat toimitetaan nahkateollisuuden raaka-aineeksi. Ruuansulatuskanavan ja vatsan sisällöt kompostoidaan maanparannusaineeksi. Rasva toimitetaan rasvateollisuuden raaka-aineeksi. Jotkut teurastuksen sivutuotteet hyödynnetään elintarvikkeiksi.

Lainsäädäntö määrittää, mistä eläimen osista saa tehdä elintarvikkeita. Suomessa tyypillisiä elintarvikkeiksi käytettäviä sivutuotteita ovat maksa, munuaiset, kieli, sydän ja veri. Lemmikkieläinten ruokaan käytetään muun muassa naudan mahoja ja sian keuhkoja. Turkisteläinten rehuseoksiin sopivat esimerkiksi ruoka- ja henkitorvet sekä veri. 

Mitä lihaa mekaanisesti eroteltu liha on?

Mekaanisesti erotettu liha (MSM  mechanically separated meat) on luusta mekaanisesti puristamalla erotettu liha-aines, joka jää jäljelle kun ruhosta on poistettu kaikki veitsellä leikattava lihas. Siitä käytetään myös nimeä koneellisesti erotettu liha, prässiliha tai prässätty liha. Mekaaniseesti eroteltu liha tuotetaan matala- tai korkeapainemetelmällä. EU:n elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut keväällä 2013 antamassaan lausunnossa, että matalapaineella erotetellun lihan laatu vastaa jauhelihaa.

Mekaanisesti eroteltua lihaa käytetään muun muassa ruokamakkaroiden ja pyöryköiden valmistukseen lihan ohella ja se luokitellaan lihaan verrattavaksi ainesosaksi. Mekaanisesti eroteltu liha on mainittava erikseen ainesosaluettelossa.

Mitä takuumurea liha tarkoittaa?

Termillä takuumurea tarkoitetaan sitä, että lihaa pidetään 3-4 viikkoa kylmässä, lähes nolla-asteisessa lämpötilassa ennen pakkaamista kuluttajapakkauksiin. Entsyymejä ei takuumureuttamisessa käytetä, vaan mureutuminen perustuu alhaiseen lämpötilaan ja riittävän pitkään säilytysaikaan.

Miksi karjuporsaat kastroidaan?

Karjuporsaiden kastroinnilla ehkäistään ns. karjun hajun muodostuminen lihaan. Hajun aiheuttavat sukupuolihormoni androsteroni ja suolen mikrobitoiminnan tuloksena syntyvä skatoli. Haju tuntuu vain lihaa kuumennettaessa, joten karjunhajuista raakaa lihaa ei nykymenetelmin pystytä etukäteen tunnistamaan.

Suomessa noudatetaan EU-lainsäädäntöä, jonka mukaan osaava henkilö voi kastroida porsaat alle viikon ikäisinä ilman puudutusta tai kipulääkitystä. Tähän on kuitenkin tullut muutos, sillä keväällä 2011 voimaan tullut kansallinen lakimuutos mahdollisti kipulääkkeen luovuttamisen tiloille. Suomalaisiset lihayrityksiset edellyttävät sopimustiloiltaan kivunlievityksen käyttöä kastroinnissa kaikille porsaille. Käytännössä tuottaja sopii kivunlievitykseen liittyvistä toimista tilaa hoitavan eläinlääkärin kanssa. Myös luomuporsaat kastroidaan samaan tapaan kuin tavanomaisen tuotannon porsaat.

Suomessa ja muualla Euroopassa tutkitaan vaihtoehtoja kirurgiselle kastraatiolle. Niitä ovat karjun kasvattaminen kastroimatta ja teurastamalla ennen sukukypsyyttä, karjun hajun  paljastavien laitteiden, ns. elektronisten nenien käyttö teurastamoissa, karjujen jalostus ja  kastrointi rokottamalla (ns.immunokastrointi).

Alustavat tulokset rokotuskastraatiosta ovat lupaavia. Eläinten hyvinvoinnin parantumisen ohella rokottamalla kastroidun porsaan lihaprosentti on suurempi ja rehunkäyttö tehokkaampaa kuin kirurgisesti kastroiduilla porsailla. Rokotuskastraatiossa eläimet rokotetaan kahteen kertaan. Rokotteesta ei jää lihaan jäämiä. Rokotuskastroinnissa on kuitenkin haasteensa, se edellyttää muutoksia eläinten hoitokäytännöissä ja teurastamoissa, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön.

Voiko lihasta saada salmonellan?

Salmonellat ovat bakteereita, jotka tarttuvat helposti ihmisiin. Ne aiheuttavat ripulin, josta voi jäädä myös kroonisia tulehduksia. Salmonellan voi saada raa’asta tai huonosti kypsennetystä lihasta tai kananmunista. 

Suomessa on ollut käytössä kansallinen salmonellavalvontaohjelma jo vuodesta 1995 lähtien ja ohjelmassa ovat mukana siipikarja, siat ja naudat. Ohjelman tavoitteena on pitää salmonellan esiintyvyys alle 1 % ja siinä on onnistuttu hyvin. Myös rehujen salmonellattomuutta valvotaan. 

Salmonellabakteeri tuhoutuu kuumennettaessa + 70 asteeseen. Jos eläimistä tai siipikarjaparvesta löydetään salmonellavalvontaohjelmaan liittyvien tarkastuksien yhteydessä salmonellaa, eläimet teurastetaan erikseen ja liha käytetään ainoastaan kuumennettaviin lihatuotteisiin. Niitä voi syödä turvallisesti.

Salmonellavalvonta vähentää myös muiden eläintautien esiintyvyyttä.