Ilmasto ja ympäristö

Ilmastonmuutos ja lihantuotanto

Ympäristön ja ilmaston kannalta on parasta tuottaa ruokaa mahdollisimman lähellä kulutusta. Suomessa maatalouden päästöt ovat pienet verrattuna muihin EU-maihin. Maataloustuotannon tehostamisen avulla päästöt ovat vähentyneet entisestään. Maataloustuotannon suurimmat päästöt aiheutuvat typpilannoitteista ilmakehään vapautuvasta typpioksiduulista sekä märehtijöiden ruoansulatusprosessissa syntyvästä metaanista. Päästöjä voi vähentää hyvillä toimintavavoilla sekä niiden tehostamisella ja kehittämisellä. Niitä ovat muun muassa viljelymaan kunnosta huolehtiminen, lannoituksen tehostaminen, suljetut ravinne- ja vesikierrot, nurmiviljelyn lisääminen, peltoviljelyn tuottavuuden ja kotieläinten tuotostasojen nostaminen, rehujen ja ruokintamenetelmien sekä lannan käsittelyn kehittäminen. Tuotantorakennusten suunnittelussa ja korjauksissa tehdään jo nyt monia ilmaston suojelua tukevia ratkaisuja, kuten materiaalivalinnat, ilmastointi ja lannankäsittelyjärjestelmät.

Päästöjä vähennetään myös parantamalla energiatehokkuutta ja –omavaraisuutta. Tuotantotiloilla on alettu kiinnittää erityistä huomiota bioenergian ja uusiutuvan energian tehokkaampaan käyttöön. Maatalouden bioenergianlähteitä ovat kotieläinten lanta, kotieläintalouden sivutuotteet, peltokasvien biomassa ja jätteet. Kotieläintuotannossa pystytään myös helposti hyödyntämään viljanviljelyyn kelpaamattomat nurmet eläinten laiduntamiseen ja saamaan sitä kautta maa järkevään käyttöön ja samalla tukemaan monimuotoisuutta.

Lihayrityksillä on omat vastuullisuusohjelmansa, joissa huomioidaan ympäristön, eläinten hyvinvoinnin, tuoteturvallisuuden lisäksi myös muita vastuullisuuden osa-alueita, kuten henkilöstön hyvinvointi ja taloudellinen vastuu. Ympäristönhallintajärjestelmillä pyritään minimoimaan tuotannosta aiheutuvat haitat ympäristölle. Teollisen ruoanvalmistuksen ympäristökuormitus aiheutuu energian ja veden kulutuksesta, tuotantoprosesseissa syntyvistä jätteistä, jätevesistä ja lämpökeskusten savukaasuista. Vastuullisusohjelmien ja järjestelmien avulla vähennetään energian ja veden kulutusta, jätteiden määrää ja tehostetaan lajittelua. Tuotteiden ja eläinten kuljetusten (logistiikka, kalusto, reititys, kylmätilat) ympäristövaikutuksia arvioidaan muun muassa seuraamalla kustannuksia, energian kulutusta ja tehokkuutta.

Tuotantolaitosten veden kulutusta on saatu vähenemään esimerkiksi erottelemalla jätevesilietteestä kuiva-aine. Samalla jätteen määrää pienentyy huomattavasti. Jäteveden määrää saadaan vähemmäksi hyödyntämällä veri paremmin elintarvikkeeksi.  Tarkoituksenmukaisilla jäähdytysjärjestelmillä, esimerkiksi nk. vapaajäähdytys, vähennetään jäähdytykseen tarvittavan energian määrää varsinkin talviaikaan.


Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Eri lihalajeista naudanliha, kuten muukin lihantuotanto aiheuttaa kasvihuonekaasvupäästöjä, rehevöitymistä, happamoitumista, kuluttaa vettä, vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen, vaikuttaa hiilitaseeseen ja tarvitsee maatalousmaata.  Suomalaisen naudanlihantuotannon etuja on esimerkiksi yhdistetty lihan- ja maitontuotanto. Noin 85 % naudanlihasta tuotetaan tuotetaan lypsyrotuisista lehmistä. Meillä Suomessa olosuhteet ovat suotuisat naudanlihantuotantoon, sillä meillä on vettä ja maaperä, joka on otollinen nurmirehun kasvatukseen. Yksi keino vähentää lihantuotannon globaaleja ongelmia onkin valita suomalaista lihaa. Täällä ei raivata lisätuotannon tieltä hiilinieluja, ei ole vesipulaa eikä rehuna käytetä merkittäviä määriä soijaa ja maissia.



  Lähde: Professori Perttu Virkajärven esitys 21.4.2016 

Vettä ja nurmea

Suomessa ei ole pula vedestä, sillä sateen määrä ylittää haihdunnan. Meillä on myös pohjavettä ja runsaat makean veden varannot. Suomen maaperä sopii hyvin nurmen kasvatukseen. Nauta pystyy hyödyntämään nurmirehun tehokkaasti hyväkseen ja siksi naudanlihantuotannon ympäristövaikutuksia pitäisikin arvioida yhdessä nurmen kanssa.

Nurmirehun kasvatuksella on edullisia ympäristövaikutuksia, kuten eroosion vähentäminen, maan rakenteen ylläpito, maan hiilivarojen ylläpito sekä tehokas ravinteiden otto maaperästä. Lisäksi monivuotiset nurmet ottavat maasta tehokkaasti typpeä ja nurmipalkokasvien biologinen typensidonta vähentää lannoitetypen käyttöä. Nurmiviljely lisää myös luonnon monimuotoisuutta (kasvit ja eläimet) ja samalla maiseman esteettisyyttä.

Lähteet:
- Luken FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21.4.2016, professori Perttu Virkajärven esitys
- Ilmastonmuutos ja naudanlihan tuotanto Suomessa. Asiantuntijahaastatteluja 2016-2017. ISBN 978-952-6632-79-7 (PDF), Newsbrokers, Silent reportage TM, XLIII