Eläinten terveys ja hyvinvointi

Eläinten terveys ja hyvinvointi on tärkeää ja se huomioidaan koko elintarvikeketjun toiminnassa ympäristöasioiden tapaan. Hyvinvoivat eläimet ovat perusedellytys koko lihaketjun vastuulliselle, tuottavalle ja kannattavalle toiminnalle. 

Valtaosa suomalaisesta lihantuotannosta on lihayrityksen ja eläinten kasvattajien välistä sopimustuotantoa, jossa vastuullisuuus ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat avainasemassa. Vastuullisuus ja eläinten hyvinvointi huomioidaan myös jalostuksessa, olosuhteissa ja kuljetuksissa.

Suomalaiset eläimet ovat ovat terveitä ja lääkkeitä käytetään vähän. Lainsäädäntömme takaa, että lihantuotannossa esimerkiksi antibiootteja ei koskaan käytetä ennaltaehkäisevästi tai rutiininomaisesti, vaan ainoastaan yksittäisten eläinten sairauksien hoitoon valvotuissa oloissa ja eläinlääkärin määräyksestä. Hormoneja ei saa käyttää kasvunedistämiseen Suomessa eikä missään muussakaan EU-maassa. Suomi on sitoutumut tiukkaan kansallisen salmonellavalvontaohjelmaan.

Suomalaiset lihayritykset ovat aktiivisesti mukana kehittämässä alaa ja alan yleisiä ohjeistuksia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Sikojen ja nautojen terveyttä kehitetään Eläinten terveys ETT ry:n kansallisen sikaloiden terveydenhuoltojärjestelmä Sikavan ja nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan avulla. Suomen Siipikarjaliitto ry on aktiivinen siipikarjan tuotannon kehittäjä yhdessä elinkeinon kanssa.

Sikava on sertifioitu laatujärjestelmä ISO9001:n mukaisesti. Sertifioinnin on todentanut ja varmentanut Bureau Veritas. Sertifioinnilla todennetaan ja varmistetaan tuotantotavan lain ylittävät erityislupaukset eläinten elossaoloaikana eläinten terveyden ja liha raaka-aineen tuoteturvallisuuden osalta. Kuluttajille Sikava-järjestelmästä viestitään Laatuvastuu-ohjelman ja sianlihatuotteissa olevan Laatuvastuu-merkinnän avulla.

Eläimiä lääkitään vain silloin, kun ne ovat sairaita

Lainsääsätnö takaa, että suomalaisessa lihantuotannossa antibiootteja ei käytetä rutiininomaisesti tai ennaltaehkäisevästi vaan ainoastaan yksittäisten eläinten sairauksien hoitoon, valvotuissa oloissa ja eläinlääkärin määräyksestä. Suomessa antibioottien tarve eläintuotannossa on muutenkin vähäinen, sillä eläinten kasvatuksessa keskitytään järjestelmälliseen terveydenhuoltotyöhön ja hyvään tuotantohygieniaan. Euroopan lääkevirasto EMA:n selvityksen mukaan vuonna 2013 esimerkiksi Saksassa tuotantoeläimille annettiin noin seitsemän kertaa enemmän antibiootteja kuin Suomessa. Suomalaiset eläinlääkärit noudattavat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran suosituksia ja määräävät pääosin kapeakirjoisia antibiootteja herkkyysmäärityksen mukaisesti. Samalla ehkäistään merkittävästi bakteerien lääkeresistenssin kehittymistä.

Suomessa ’antibioottilihaa’ on helppo välttää valitsemalla kotimainen vaihtoehto. Silloin voi olla varma siitä, että liha on tuotettu valvotuissa, läpinäkyvissä ja jäljitettävissä oloissa. 

Hormoneja ei saa käyttää kasvunedistämiseen Suomessa eikä missään muussakaan EU-maassa. Suomi on sitoutunut tiukkaan kansallisen salmonellavalvontaohjelmaan.