Teurastus

Teurastuksella tarkoitetaan ihmisravinnoksi tarkoitetun eläimen lopettamista.Teurastustoiminta on säädeltyä ja valvottua toimintaa ja eläimiä saa teurastaa vain Eviran hyväksymissä teurastamoissa.Teurastajat ovat työhönsä koulutettuja liha-alan ammattilaisia ja laitokset valvovat toimintaa omavalvontasuunntitelman avulla. Eviran tarkastuseläinlääkäri valvoo, että omavalvontasuunitelmaa noudatetaan. 

Teurastuksesta pyritään tekemään eläimille mahdollisimman stressitön tilanne hyödyntämällä tieteellistä tutkimustietoa, eläinten normaalia käyttäytymistä, luontaista uteliaisuutta ja laumavaistoa. Lisäksi on tärkeää, että eläinten kulkureitit, valaistus, väritys ja ilmastointi  teurastamossa suuunnitellaan jo tilojen rakennusvaiheessa niin, että eläinten siirtyminen kuljetusautosta tainnutuspaikalle sujuu mahdollisimman rauhallisesti ja häiriöttömästi. Eläintä on varjeltava tarpeettomalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä.

Terveet ja kuljetuskuntoiset kotieläiminä pidettävät sorkka- ja kavioeläimet teurastetaan aina hyväksytyssä teurastoimissa, jos niiden lihat on tarkoitettu yleiseen kulutukseen. Poikkeuksena ovat tarhattu riista ja biisonit, jotka voidaan teurastaa tiloilla tietyin edellytyksin. Jos kotiläimenä pidetty eläin loukkaantuu tilalla tai laitumella vakavasti, hätäteurastus voidaan tehdä tilalla, jos kunnaneläinlääkäri on sen ensin tarkastanut elävänä (ante-mortem -tarkastus). Hätäteurastuksen jälkeen ruho siirretään hyväksyttyyn teurastamoon lopputeurastusta varten.

Kotieläimiä saa teurastaa tuotantotilalla tuottajan omaa käyttöä varten. Eläinsuojelulain vaatimukset koskevat myös kotiteurastusta. Jos lihaa halutaan myydä yleiseen kulutukseen, lihan tulee olla tarkastettua. Tarkastamatonta lihaa tuottaja saa käyttää vain omassa taloudessaan. Lisätietoja Eviran sivuilta.

Lopetusasetus EY N:o 1099/2009

Tuotantoeläinten lopetukseen sovelletaan lopetusasetusta EY N:o 1099/2009. Asetus edellyttää eläimen lopetuksen nykyistä yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimenpiteen onnistumisen omavalvontaa. Asetus sallii nykyistä enemmän lopetusmenetelmiä. Perusperiaate on kuitenkin edelleen se, että eläintä tulee varjella tarpeettomalta, kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Eläimen saa lopettaa vasta tainnuttamisen jälkeen ja tajuttomuuden ja tuntemiskyvyn menetyksen on säilyttävä eläimen kuolemaan saakka.

Kansallinen eläinsuojelulaki 

Kansallinen eläinsuojelulaki 247/1996 on uudistustyön alla ja uuden eläinsuojelulain on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana.  Nyt voimassa olevan lain mukaan 

  • Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla.
  • Eläimen saa lopettaa vain henkilö, jolla on riittävät tiedot kyseisen eläinlajin lopetusmenetelmästä ja -tekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi.
  • Eläimen lopettavan henkilön on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen hävittäiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään.
     

Eläimiä lopettavien tahojen tulee etukäteen suunnitella lopetustoimenpiteet sekä laatia selkeä toimintaohjeistus. Teurastamoiden on lisäksi valvottava entistä tarkemmin jokaista teuraslinjaa ja arvioitava tarkemmin riskitekijät, kuten eläinlaji, koko ja ikä sekä teurastamohenkilöstön työskentelytavat.

Suomessa eläimet tainnutetaan pulttipistoolilla, sähköllä tai kaasulla. Naudat tainnutetaan pulttipistoolilla, siat enimmmäkseen kaasulla. Linnut tainnutetaan kaasulla tai sähköllä. Tainnutuksen jälkeen tehdään pisto kaulavaltimoon ja eläimestä lasketaan veri. Verenlaskun aikana tajuttoman eläimen elintoiminnat lakkaavat ja eläin kuolee.

Luomueläimet teurastetaan samoissa teurastamoissa ja samoin menetelmin kuin tavanomaiset eläimet. 

Hyvän toimintatavan oppaat

Suomessa on tehty lopetusasetukseen (EY N:o 1099/2009) liittyvät eri eläinlajien teurastuksen hyvän toimintatavan oppaat. Oppaat on laadittu Eläinten hyvinvointikeskuksen hankkeessa, jossa olivat mukana viranomaisten, yliopiston ja liha-alan suurimpien yritysten edustajat.

Hyvä toimintatapa teurastuksessa SIKA

Hyvä toimintatapa teurastuksessa NAUTA

Hyvä toimintatapa teurastuksessa SIIPIKARJA

Halal-teurastus Suomessa

Suomessa lainsäädäntö edellyttää eläimen tainnuttamisen aina ennen verenlaskua. Suomen lainsäädäntö sallii sellaisen uskonnollisista syistä noudatettavan erityisen teurastustavan, jossa verenlasku aloitetaan samaan aikaan eläimen tainnuttamisen kanssa. Suomessa teurastetaan halal-lihaa kuitenkin vain niin, että eläin tainnutetaan ensin normaalisti ennen verenlaskua. Halal-teurastuksessa eläimen tainnuttaa teurastamon työntekijä ja kaulan viiltää islaminuskoinen henkilö. Paikalla on aina oltava myös tarkastuseläinlääkäri. 

Ruhon jälkikäsittely ja luokitus

Teurastuksen jälkeen nautojen ja lampaiden ruhot nyljetään, sikojen pinta kaltataan (poistetaan karvat ja ihon pintakerros) ja siipikarja kynitään. Nautojen ja sikojen ruhot halkaistaan ja niistä irrotetaan muun muassa pää ja sisäelimet.

Terveenä teurastettujen tai muista alhaisen BSE-riskin maista tulleiden nautojen BSE-testaukset lopetettin maa- ja metstätalousministeriön päätöksellä 1.3.2013. BSE-tutkimusta ei uuden asetuksen mukaan enää vaadita myöskään tiloilla omaan käyttöön teurastetuista naudoista. BSE-taudin seurantaa jatketaan edelleen sellaisten yli 48 kuukauden ikäisten nautojen osalta, jotka ovat kuolleet tai jotka on lopetettu taikka hätäteurastettu tai joilla on teurastuksen yhteydessä havaittu sairauden oireita. 

Työ tehdään järjestelmällisesti ja hygieenisesti, jolloin liha säilyy puhtaana ja turvallisena ja se voidaan tarvittaessa myös jäljittää. Ruhot luokitellaan tiettyjen yhteisesti sovittujen mittareiden (lihakkuus, rasvaisuus) avulla ennen jäähdytystä.
 

Jäähdytys

Luokituksen jälkeen ruhot jäähdytetään nopeasti alle + 7 asteen lämpötilaan. Jäähdytyksen jälkeen liha leikataan fileiksi, paisteiksi ja erilaisiksi lajitelmiksi. Leikattu liha pakataan kulutajapakkauksiin kauppaa varten sekä  jalostetaan edelleen lihavalmisteiksi ja valmisruuaksi.

Sairasteurastuksella tarkoitetaan sairaan tai vahingoittuneen eläimen teurastamista erillään terveistä eläimistä. Teurastamoissa on erillinen sairasteurastusosasto ja henkilökunta.

Hätäteurastus

Hätäteurastuksella tarkoitetaan eläimen teurastamista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on havaittu, että siirtäminen sairasteurastamoon tuottaisi sille sairauden tai vamman vuoksi tarpeetonta kipua tai tuskaa. Hätäteurastus tehdään yleensä muualla kuin teurastustiloissa, minkä jälkeen ruho kuljetetaan jatkokäsiteltäväksi sairasteurastamoon.

Sairaista eläimistä peräisin oleva liha käsitellään erillään muusta ennen tuotteiden valmistusta. Se merkitään erilaisella terveysmerkillä kuin terveistä eläimistä saatava liha eikä sitä toimiteta raakana vähittäiskauppoihin.

Sairasteurastetun tai hätäteurastetun eläimen liha hyväksytään vain ehdollisesti elintarvikkeeksi. Jos "sairas liha" ylipäätään hyväksytään elintarvikkeiden raaka-aineeksi, se käytetään ainoastaan kypsänä myytäviin lihatuotteisiin. Niiden kuumennuskäsittely on niin kova, että tuotteiden hygieeninen laatu ei kärsi, vaikka niihin olisi käytetty sairaana teurastetusta eläimestä peräisin olevaa lihaa.

Tilalla sairastuneet tai loukkaantuneet eläimet lopetetaan tilalla. Ruhojen hävittäminen hoidetaan raatojen keruujärjestelmän avulla.