Eläinten kuljetus

Eläinten kuljetus on säädeltyä ja luvanvaraista toimintaa ja kuljetusta säädellään neuvoston asetuksella  EY N:o 1/2015 ja kansallisella eläinkuljetuslailla 1429/2006.

Kuljetus aiheuttaa eläimille aina stressiä ja se alkaa jo tilalla, kun eläimet erotetaan erilliseen keräilytilaan lastattavaksi. Eläinten ruokinta lopetaan tilalla jo kuljetusta edeltävän vuorokauden aikana. Vettä on saatavana vapaasti lastaukseen asti.

Suomessa teuraseläinkuljetukset ovat lyhyitä moneen Euroopan maahan verrattuna. Keskimääräinen kuljetusmatka Suomessa on 200 km. Siipikarjalla keskimääräinen kuljetusmatka on 45 km, koska kasvattamot sijaitsevat teurastamoiden lähellä.

Suomessa kuljetusajat ovat yleensä alle 8 tunnin pituisia, esimerkiksi sikojen kuljetusaika on keskimäärin 2-3 tuntia ja pisimmillään 5-6 tuntia. 

Eläimiä on kohdeltava mahdollisimman hyvin

Kuljetuksessa ja sen yhteydessä eläimiä on suojeltava vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Säädöksiin sisältyvät eläinten kuljettamista koskevat perussäädökset kuljetuksen yleisistä edellytyksistä, kuljetusvälineestä, kuljettajan pätevyydestä, eläinten kuormaamisesta ja kuorman purkamisesta sekä lupamenettelystä.

Kuljetukset Suomen rajojen yli

Suomeen ei tuoda eikä Suomesta juuri viedä muihin maihin eläimiä suoraan teurastettavaksi. Ylituotantotilanteessa esimerkisi porsaita saatetaan vielä lähialueille kasvatettavaksi ja teurastetavaksi. Meillä yleisenä käytäntönä on kuitenkin edelleen kuljettaa eläimet suoraan tuotantotilalta teurastamoon.

Kuljetukset Euroopan unionin alueella

Joissakin Euroopan unionin maissa kasvattaja myy eläimensä ns. karjamarkkinoilla välittäjälle, joka myy ne edelleen toiselle välittäjälle, teurastamoille tai edelleen kasvatettavaksi. Ennen teurastusta eläimiä on saatettu kasvattaa useammalla tilalla jja kuljettaa monessa Euroopan maassa.

Elävien tuotantoeläinten siirto Euroopan unionin jäsenvaltiosta toiseen vaatii aina terveystodistuksen. Sen saaminen edellyttää, että eläin on ollut alkuperätilalla 30 vuorokautta. Eläinten edestakaisin kuljettaminen lisää aina eläintautien leviämisen riskiä.

Kuljetuskalusto

Suomen ilmasto on vaativaa, ja se huomioidaan kuljetuskaluston suunnittelussa. Kaluston ilmanvaihto on koneellinen ja kuljetusosaston lämpötilaa on voitava säätää tarpeen mukaan. Naudoille ja sioille on tarjolla myös vetta kuljetuksen aikana. Lähes kaikissa autoissa on lisäksi jousitus, joka takaa eläimille mahdollisimman tasaisen kyydin. Auton materiaalien on oltava helposti puhdistettavia, sillä eläinosasto pestään perusteellisesti jokaisen kuljetuksen jälkeen.

Eläinten olot kuljetuksen aikana

Suomessa eläinten kuljetus on luvanvaraista toimintaa. Teurastamot ostavat yleensä kuljetuspalvelut eläinten kuljetukseen erikoistuneilta ammattilaisilta. Eläinkuljetusasetuksen mukaisissa eläinkuljetusajoneuvoissa pyritään takaamaan eläimille mahdollisimman hyvät olot lastauksen, kuljetuksen ja purkamisen aikana. Uusissa ajoveuvoissa yhdistyvät kuljetuksen tehokkuus ja käytännöllisyys sekä eläinten mahdollisimman hyvät olosuhteet. Niissä on kiinnitetty erityistä huomiota myös riittävään ilmanvaihtoon ja lämpötilaan, jolloin sisäilma pysyy tarpeeksi viileänä kesällä ja sopivan lämpöisenä talvella. Sian- ja naudankuljetusautoissa on juomalaitteet. Broilerit ja kalkkunat kuljetetaan lämpökontein varustetuissa autoissa.

Auton lastaushissi helpottaa eläinten siirtymistä autoon ja autosta ulos. Eläinosaston lattia- ja seinämateriaalit ovat kestäviä ja eläimille turvallisia. Eläimiä vahingoittavia ulokkeita ei ole, ja materiaalien väritys on tasainen ja heijastamaton. Kolmikerrosratkaisu tukee kestävää kehitystä, koska enemmän eläimiä pystytään kuljettamaan kerralla.

Eläinkuljettajilta vaaditaan pätevyystodistus

Suomessa eläinkuljetuksia saa hoitaa vain henkilö, jolla on eläinkuljetusasetuksen mukainen kuljettajan ja hoitajan pätevyystodistus. Todistus vaaditaan kotieläiminä pidettävien hevos-, nauta-, lammas-, vuohi- tai sikaeläinten kuljetuksiin ja hoitamiseen maantieajoneuvossa.

Pätevyystodistuksen ehtona on eläinkuljetusasetuksen mukainen koulutus sekä hyväksyttävästi suoritettu pätevyyskoe. Kokeen voi suorittaa Elinturvallisuusvirasto Eviran Viikin toimipaikassa sekä aluehallintovirastojen toimipaikoissa. Kokeeseen osallistumisen edellytyksenä on eläinkuljetuksenasetuksen mukaisen koulutuksen suorittaminen. Kuljetuslupa on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Lupia on kahta tyyppiä, alle ja yli kahdeksan tunnin kuljetuksiin. 

Poliisi valvoo maanteillä

Valvontaviranomaisilla on oikeus tarkastaa eläinkuljetus. Eläinten kuljetuksia maantiellä valvoo enimmäkseen poliisi, joka voi tarvittaessa käyttää apunaan läänineläinlääkäriä. Lisäksi Evira tai aluehallintovirasto voivat määrätä virkaeläinlääkärit tarkastamaan eläinkuljetuksia. Valvontaa tehdään myös tiloilla lastauksen ja kuorman purun yhteydessä.